Lue keskustelun säännöt.
Haluatteko miellyttää vanhempianne vielä aikuisenakin?
Kommentit (8)
Tulen hyvin toimeen melkein kaikkien kanssa enkä ehdoin tahdoin halua ketään ärsyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina helpottunut olo, jos kuulen, että on hyvällä tuulella... Äidillä on mielenterveys pahasti horjunut, vaikkei sitä myönnäkään. Välillä itkee ja uhkailee itsemurhalla. Yritän myötäillä, ettei hermostuisi.
mutta yritän ottaa heidän tunteensa huomioon tiettyyn rajaan asti.
kyllä siihen ajatukseen liittyy tietty helpotuksen tunne. Toisaalta vaikea sanoa realisoituuko se helpotus sitten kumminkaan. Ehkä ne sitten kyttää tekemisiäni taivaasta käsin 24/7. Sitten ne vasta pettyneitä on.....
siitä mielensä, enkä kerro välttämättä aina kaikki huonoja kuulumisia, koska haluan suojella ja säästää heitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tartte yrittää, vaan suhde vanhempiin on luonteva, kunnioittava molemmin puolin. Miellytetään miellyttämättä.
Oikestaan vasta aikuisena (40 v.) olen oppinut ottamaan muut huomioon.
En nöyristele, mutta soittelen äidille, kehun tekemiään remontteja, pyrin käymään noin kerran kuussa, loiventelen mielipiteitäni. Mielestäni sitä nimitetään sivistyneeksi käyttäytymiseksi :-)
En esimerkiksi ole ottanut tatuointia, koska äitini vihaa niitä.