Minkä ikäisenä tyttönne on alkanut leikkiä nukeilla?

Tyttömme sai 1-v synttärilahjaksi nuken. Sen jälkeen on enemmän tai vähemmän ollut leikeissä mukana. Noin 1v5 kk alkoi syöttämisleikit, nyt 3 kk myöhemmin puetaan, riisutaan ja nukutetaan. Kovin on vahvat äidinvaistot ja mm. nosto-otteet kuin vauvanhoidon oppikirjasta! Oma nukke on mukana aina kylvyssä ja on toiminut erinomaisena keinona monessa ongelmatilanteessa: esim pottaharjoittelu alkoii hyvin nuken esimerkkiä noudattaen, syömisongelmissa auttaa toisinaan, jos nukke maistaa ensin jne. Nyt saa joululahjaksi nuken yhdistelmärattaat ja se tulee olemaan hänen toiveidensa täyttymys!

Eli nukke kehiin vain tytöllesi! Kovin on tämä hoivaamisvietti kuitenkin yksilöllistä; toisethan ei välitä nukeista koskaan.

Nukkeja on kyllä ja nukenrattaat ja vaunut. Tytöt niitä lahjaksi saa ;) Mutta en ihan äkkiseltään muista ainuttakaan kertaa kun vaunuissa olisi nukkea työnnetty. Kerran on esikoinen tainnut nukelle pukea vaatteet. Tytöt nyt siis 6½v, 5v ja 2v9kk. Esikoinen on kyllä muuten aina tykännyt tyttöjen jutuista.



Monella ystävälläni on tyttö ja juuri vuoden ikäisenä on alkanut hoivavietti heräilemään :) Nukkea halitaan ja suukotellaan, välillä vähän kovakouraisestikkin. Mutta se on niin suloista katsottavaa kun pieni ihminen itsekkin ja toista (nukkea) hoivaa ja hellii :)

En ihan tarkkaan enää muista, koska tyttömme rupesi kiinnostumaan nukeista. Mutta mieleeni on jäänyt, miten hän topakkana 1v1kk syötti nukkea, eikä itse osannut vielä edes kävellä. 1½v nukkea jo kuljetettiin vaunuissa. Tyttö ollut aina kova hoivaamaan nukkeja. Pehmeä, pieni nukke sopii hyvin pienen tytön käteen.

1-vuotiaana aloitti ja nyt 1,5 vuotiaana tykkää nukeista ihan kamalasti. Leikkii, syöttää, kärräilee niitä :)

meille mummot kantoi nukkeja jo 1kk lahjaksi tytölle...

heti joskus 10kk lähtien ne alkoi kiinnostaa, ja täydet leikit n. 2v ja siinä 2.5v tienoilla viimeistään on alkanut jo pukea ja riisua niitä itse.

Meille syntyi toinen vauva, kun tyttö oli 1v10kk, joten siitäkin syystä nuket on olleet top-lelujen joukossa pitkään.



Poikamme joka on nyt 1v2kk, on leikkinyt myös heti liikkumaan päästyään myös nukeilla. Antanut siis tuttia, ruokaa, ja kärritellyt niitä, jne. Ja tytön poikakaveritkin on alkaneet myös 2.5v lähtien leikkiä nukeilla, eli " oikeasti" nukkeleikit sujuu ainakin meidän piirissä siinä main... toki aiemmin siis myös, mut silloin aiemmin käy mikä tahansa nukke tai nalle... nyt 3v tytön pitäisi kuulemma saada jo se mainosten pissivä ja puhuva kova nukke joululahjaksi.

siinä 1v3kk ikäsenä. Nyt kuopus on 1v7kk ja hoitelee innokkaasti nukkeja, pussailee, vaihtaa vaippoja, laittaa nukkumaan jne.



Itse en ole koskaan leikkinyt nukeilla, tykkäsin vaan pehmoleluista ja hoidin niitä.

Kaikki lapsemme ovat saaneet 1-vuotislahjaksi oman nuken ja lisäksi meillä on tietty ollut pari muuta nukkea.



Meillä esikoinen (poika) ei koskaan oikein ole innostunut sen kummemmin nukeista kuin pehmoleluistakaan.



Kakkonen (poika) alkoi leikkiä nukeilla noin puolentoista vuoden iässä, jolloin lähinnä työnteli nukkea rattaissa tai kantoi " turvaistuimessa" . n. 3-4-vuotiaana hän innostui pukemaan ja riisumaan nukkea ja hoitamaankin sitä jonkin verran, varsinkin sitten kun 4-vuotiaana sai pikkusiskon. Nyt 5-vuotiaana opettaa innokkaasti pikkusiskoa hoitamaan nukkevauvaa, syöttää, vaihtaa vaippoja jne.



Kolmonen (tyttö) on nyt 1v 7kk ja on viimeisen kuukauden-parin aikana alkanut ymmärtää jotain nukeista. Lähinnä hän kyllä tarjoaa äidin syliin nukkea kun äiti sanoo haluavansa pitää vauvaa (häntä) sylissä... ;) Mutta siis itsenäisesti hän lähinnä tykkää joskus työnnellä nukkea taaperokärryssä (ilmeisesti helpompaa kuin nukenvaunut?) tai retuuttaa siinä " turvaistuimessa" ja sitten tietysti se on kivaa kun isoveli jaksaa leikittää oli se sitten mitä tahansa...





En nyt ihan ymmärtänyt, miksi alkuperäinen kysyi vain tytöistä... ei kai tuossa iässä nyt oikeasti sukupuolieroja ole vaan kysehän on lasten luonteiden eroista ja siitä, mitä lapselle tarjotaan ja mihin häntä kannustetaan... Myöhemmin niitä eroja sitten tulee kun on eri asioihin opetettu ja kannustettu ;)

Ja Nipolle tiedoksi ja selvennykseksi: Meidän pojalla on ollut yksi mun vanha nukke pienestä pitäen, mutta ei ole koskaan sillä leikkinyt. Eli ainakaan se nukke ei kiinnosta poikaamme. Ei ole koskaan myöskään esim. perhekerhoissa tms. ollut kiinnostunut nukeista. Mutta nallea hoitaa kuin vauvaa. Eli meillä ei nuket kuulu automaattisesti tytöille, mutta koska meidän poikaa ei nuket kiinnosta, eikä itse asiassa kukaan mun kavereiden saman ikäisistä pojista leiki nukeilla (kaikilla ei kyllä edes ole nukkea), olen tullut siihen tulokseen, ettei nukkeleikit kiinnosta poikia niin paljon kuin tyttöjä. Ainakaan niin aikaisessa vaiheessa. Siksi kysyin, milloin tytöt on alkanut nukeilla leikkimään. Voihan se olla, ettei meidän tyttö koskaan innostu nukeista, vaan alkaa leikkimään autoilla niin kuin veljensä, mutta aion hänelle silti nuken ostaa.

piteli sylissään ja alkoi heijailla sitä. Toinen lapsi on poika eikä meillä hänen vauva-aikanaan ollut suuria autovarastoja. Eipä siihen tarvittu kuin vähän autonmuotoiseksi syöty leipä niin johan huristeltiin pitkin pöydän pintaa. Nyt yhdeksänkuinen poika ajelee sujuvasti autoilla lattialla konttaillen. Aivan huvitavaa seurattavaa nämä valinnat!

hoivaa mieluiten hänen unipupuaan ainun se on kaikkein tärkein ja sitä rattaisiin ja taapero kärryyn laitetaan ja pusitaan ja halitaan nuket ei niinkään oo ykkösjuttu hälle.

Oletko vakuuttunut siitä, että erot johtuvat sukupuolesta? Lapsethan ovat yksilöitä ja tottakai joskus mielenkiinnon kohteet menevät myöskin " perinteisten sukupuoliroolien" mukaan - ja joskus sitten toisinpäin, keskimäärin kai yhtä usein jos pystyttäisiin poissulkemaan ympäristön ohjaus ;)



Meillä on kaksi poikaa ja tyttö. Kumpaakaan poikaa eivät ole koskaan autot kiinnostaneet tipan vertaa vaikka meillä on niitä ollutkin. Ainoastaan autoradalla jaksoivat jonkun verran ajaa, mutta siinähän juju onkin niiden nappien painelu ;) Reilun puolentoista vuoden ikäinen tyttö sen sijaan on tällä hetkellä varsinainen autofani. Hän bongaa kaikki autot kadulta, TV:stä, kirjoista, sanomalehdistä, jne., hokee jatkuvasti autoa ja huristaa leikkiautoilla pitkin lattioita kaiket päivät.



Kaikille lapsillemme on aina ollut tarjolla kaikenlaisia leluja ja kotona heitä ei ole koskaan yritetty ohjata mihinkään tietynlaisiin leikkeihin - päiväkodin vaikutukselle emme tietty ole voineet mitään. Sydämeni särkeekin, koska 5-vuotiaamme tietää jo ihan hyvin, millä leluilla " voi leikkiä vain kotona" ja mitä leluja on soveliasta viedä päiväkotiin oman lelun päivänä...



Se on muuten jännä juttu, että aika monessa tuntemassani perheessä poikalapselle on ollut tarjolla vain se äidin tai isosiskon vanha nukke, mutta kun on tullut tyttölapsi niin heti on pitänyt ostaa oma... Ei minusta mikään ihme, että uusi, hieno ja oma nukke kiinnostaa enemmän kuin vanha ja kulunut lainanukke.

Meidän tyttö on nyt 5-vuotias ja oikeasti vasta tänä syksynä on ensimmäisen kerran alkanut kunnolla leikkiä nukeilla. Siis niin, että useampana päivänä jaksaa pitkään hoitaa vauvaa ja syöttää ja käyttää ulkona yms. Aikaisemmin ei ole kiinnostanut, ei etenkään silloin kun pikkuveli syntyi reilu 1,5 vuotta sitten.



Nyt on jopa jouluksi toivonut nukelle syöttötuolia ja itse olin jo sitä mieltä, että meille ei enää nukketavaroita osteta, etenkin kun ne ovat olleet tosi vähällä käytöllä.

alkoi esikoinen kiinnostua nukeista ja ennen 1v on kuvia, kun itse syöttää nukkeaan tuttipullolla / lusikalla, omatoimisesti. Kuopus oppi sit siskon perässä samalla tavoin ennen 1v. kiinnostua nukeista ja niitä hoitamaan. Alusta alkaen ovat yhdessä leikkineet pitkät pätkät nukkeileikkejä (ikäero 3v.) ja tarhassa iloitsivat kun meidän neiti 2v. opetti muut saman ikäiset liekkimään yhdessä hoivaleikkiä, jossa mm.kävivät kimpassa kaupassa ja kattoivat koko nukkeperheelle ruokapöydän... ;-)). Mallioppiminen on tärkeä juttu, tosin oma kiinnostus luontaisesti näkyy. En nimittäin itse ollut koskaan mikään nukkeleikkijä enkä sitä erityisesti esikoiselle muista opettaneeni - nukkejakin oli hänelle se yksi ainoa.

En millään lailla ole vakuuttunut siitä, että nämä leluvalinnat olisivat jotenkin sukupuolisidonnaisia. Päinvastoin. Sitä en kai selvästi viestissäni maininnut. Meillä kolmen kohdalla se on mennyt niin, että kumpikin pojista on ensin kiinnostunut autoista ja tyttö nukeista ilman, että on asiaa mitenkään tyrkytetty. Myöhemmin kiinnostuksen kohteet ovat kausittain vaihtuneet. Nyt esim. 3,5 vuotias poika leikkii lähestulkoon vain kissallansa ja pyytää usein siskoaan leikkimään kotia.



Tästä ei pienestä tutkimusjoukostani ei siis suuria johtopäätöksiä pysty vetämään asian suhteen. Itse olen hyvilläni, että lapset ovat kaikkiruokaisia leikkiensä suhteen.

samassa persoonassa. Nukesta innostui siinä 1v3kk iässä, alkoi aina vauvauinnissa uittaa nukkea, jolloin sai nuken kotiinkin. hoitaa innolla nukkea ja pehmoeläimiä. Esim. kylpyyn haluaa yleensä nuken mukaan. Toisaalta on ihan tohkeissaan myös autoista ja ajeluttaa niitä hiekkiksellä. Muutenkin on rasavilli menijä ennemminkin kuin prinsessatyyppi, joten on kiva, että hänellä on myös ' pehmo' -puoli. Tuttujen perheistä näkee selvästi, että kiinnostukset ovat aika lapsikohtaisia. Naapuriston 4-lapsisen perheen kahdesta tytöstä vain pienempää on ikinä kiinnostanut vauvanukkien hoivailu.