Jaahas, poika (20v) oli bilettämässä ja on taas ollut tappelussa

Joko käy hullusti tai poika tajuaa ennen sitä, ettei alkoholi sovi hänelle.

Vierailija kirjoitti:

Joko käy hullusti tai poika tajuaa ennen sitä, ettei alkoholi sovi hänelle.

Totta, jossain kohtaa jo sanoikin ettei enää juo. Vaan eipä nuo päätökset pidä näköjään.

Hohh hohh hoijaa.....

Satutäti on herännyt :)

Joko käy hullusti tai sitten ei. Mä tappelen aina myös alkoholinvaikutuksenalaisena. Harmittaahan se, että ei voi ottaa ollenkaan tai lähtee lapasesta. Ikää on 32 ja nyt vasta sen oppinut kunnolla. Se ei sovi mulle yhtään ja viimeisimmät kerrat on olleet sellaisia, että muutaman oluen jälkeen lähtee muisti lisäksi täysin.

Vanhemmat on varmaan olleet huolissaan tai sitten ei. Eipä heitä ole mun elämä kovin kiinnostanut kun olen 18 täyttänyt. Ei kannata tuon aikuisen lapsen puolesta olla paniikissa, joko viina vie miehen tai ei vielä. Alkoholismia on kaikki oikeastaan ja sen kanssa taistelu lähtee ihmisestä itsestään. Sä et voi vanhempana sitä auttaa tai estää.

Älä jaksa...

.

hoitamaton adhd??

Huh mikä krapula 😤no, se lähtee millä on tullutkin.

Kippis 🍻

En kestä tätä auringon paistetta.

En avaa verhoja koko päivänä.

Suoman nimipäivä.

Onneksi olkoon!!

Vierailija kirjoitti:

Joko käy hullusti tai sitten ei. Mä tappelen aina myös alkoholinvaikutuksenalaisena. Harmittaahan se, että ei voi ottaa ollenkaan tai lähtee lapasesta. Ikää on 32 ja nyt vasta sen oppinut kunnolla. Se ei sovi mulle yhtään ja viimeisimmät kerrat on olleet sellaisia, että muutaman oluen jälkeen lähtee muisti lisäksi täysin.

Vanhemmat on varmaan olleet huolissaan tai sitten ei. Eipä heitä ole mun elämä kovin kiinnostanut kun olen 18 täyttänyt. Ei kannata tuon aikuisen lapsen puolesta olla paniikissa, joko viina vie miehen tai ei vielä. Alkoholismia on kaikki oikeastaan ja sen kanssa taistelu lähtee ihmisestä itsestään. Sä et voi vanhempana sitä auttaa tai estää.

Kiitos kun jaoit! Samoin olen ajatellut, että aikuinenhan tuo jo on. Mutta kun tässä kotona vielä asustelee, niin ei voi välttyä seuraamasta.

-ap

Toivottavasti löytää pilven eikä kemikaaleja.

Noin se alkaa. Tappelee siellä täällä ja saa syytteet pahoinpitelystä. Rikosrekisteri kasvaa. Myöhemmin hakkaa kännissä puolisonsa. Tämä on ihan elävästä elämästä.

Lähde pojan mukaan viettämään joku kerta iltaa ja sano että tarjoat koko illan. Hälytä poliisi paikalle kesken sodan. Liioittele tapahtunutta, niin korjaavat säilöön. Tämän toistuessa useita kertoja, niin todennäköisesti jossain vaiheessa korjaavat säilöön pidemmäksi aikaa.

Avokkini oli aikoinaan nuorena miehenä baarissa pahoinpidellyt jonkun. Meillä oli silloin vastasyntynyt kotona. Tämä tulee baarista verissäpäin. Oli siellä omien ystäviensä kanssa. Kukaan ystävistä ei sanallakaan halunnut puolustaa käräjillä avokkia. Sellaista se on. Korvauksia makselin omista rahoista, ja kaikki ylimääräinen meni siihen. Äitinsä ei uskonut, kun kerroin asian. Myöhemmin erosin, kun väkivaltaisuus kohdistui myös minuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joko käy hullusti tai sitten ei. Mä tappelen aina myös alkoholinvaikutuksenalaisena. Harmittaahan se, että ei voi ottaa ollenkaan tai lähtee lapasesta. Ikää on 32 ja nyt vasta sen oppinut kunnolla. Se ei sovi mulle yhtään ja viimeisimmät kerrat on olleet sellaisia, että muutaman oluen jälkeen lähtee muisti lisäksi täysin.

Vanhemmat on varmaan olleet huolissaan tai sitten ei. Eipä heitä ole mun elämä kovin kiinnostanut kun olen 18 täyttänyt. Ei kannata tuon aikuisen lapsen puolesta olla paniikissa, joko viina vie miehen tai ei vielä. Alkoholismia on kaikki oikeastaan ja sen kanssa taistelu lähtee ihmisestä itsestään. Sä et voi vanhempana sitä auttaa tai estää.

Kiitos kun jaoit! Samoin olen ajatellut, että aikuinenhan tuo jo on. Mutta kun tässä kotona vielä asustelee, niin ei voi välttyä seuraamasta.

-ap

Ymmärrän täysin tuon ajatuksesi, koska tottakai sitä perheestään pitää huolen varsinkin kun näkee toisen kunnon. Mulla oli joskus kallon murtuma samaisesta tapahtumasta. Sain turpaani kirjaimellisesti niin, että lätty lätisi ja lopputulemana lensin niska edellä asfalttiin. Tästä on nyt noin 10 vuotta. Ei opettanut. Ei opettanut myöskään ne tuhannet rikkimenneet rystyset tai vääntynyt nenä. Mutta älä missään nimessä ala säälimään poikaa. Jos on yhtään alkoholismia niin suuttuu siitä kun olet välinpitämätön tai jopa kylmä tuollaiselle käytökselle. Osaa se herättää, suurinta osaa ei. Vastuun joutuu itse kuitenkin ottamaan. 

Itse olen usein putkasta heräillyt kun on ollut vähänä turhan kova meno ja saattaa olla, että poikasi päättyy aika samoihin tiloihin. Silloin saattaa joku herätys olla siihen, että mikä on viisasta tai ei. Tosin tiedän montakin tapausta, joissa se ei ole herättänyt vaan jatketaan samaan malliin. Sitten kun kasvaa isommaksi niin saattaa herätä siihen, että ei ole kivaa. 

Niin ja siis olen itse nainen. Suht korkeasti koulutettu (DI) ja yllättävää kyllä, olen myös työssä välijohtoportaassa. Työssä ja ilman alkoholia olen täysin eri ihminen. Siksi en ole ikinä ottanut alkoholia työjutuissa. Mulla tuo tosin vaati parin vuoden terapian, parin lääkkeen kokeilun tukemaan soveliasta alkoholin käyttöä. Nyt sitten jatketaan vain terapialla ilman lääkkeitä ja alkoholia.

Tuonikäisen kannattaisi mieluummin juoda vielä maitoa tuttipullosta ja mennä aikaisin nukkumaan. Ei aivot ole vielä läheskään täysin kehittyneet, että tarvitsisi olla kaupungilla yöllä viinaa juomassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joko käy hullusti tai sitten ei. Mä tappelen aina myös alkoholinvaikutuksenalaisena. Harmittaahan se, että ei voi ottaa ollenkaan tai lähtee lapasesta. Ikää on 32 ja nyt vasta sen oppinut kunnolla. Se ei sovi mulle yhtään ja viimeisimmät kerrat on olleet sellaisia, että muutaman oluen jälkeen lähtee muisti lisäksi täysin.

Vanhemmat on varmaan olleet huolissaan tai sitten ei. Eipä heitä ole mun elämä kovin kiinnostanut kun olen 18 täyttänyt. Ei kannata tuon aikuisen lapsen puolesta olla paniikissa, joko viina vie miehen tai ei vielä. Alkoholismia on kaikki oikeastaan ja sen kanssa taistelu lähtee ihmisestä itsestään. Sä et voi vanhempana sitä auttaa tai estää.

Kiitos kun jaoit! Samoin olen ajatellut, että aikuinenhan tuo jo on. Mutta kun tässä kotona vielä asustelee, niin ei voi välttyä seuraamasta.

-ap

Ymmärrän täysin tuon ajatuksesi, koska tottakai sitä perheestään pitää huolen varsinkin kun näkee toisen kunnon. Mulla oli joskus kallon murtuma samaisesta tapahtumasta. Sain turpaani kirjaimellisesti niin, että lätty lätisi ja lopputulemana lensin niska edellä asfalttiin. Tästä on nyt noin 10 vuotta. Ei opettanut. Ei opettanut myöskään ne tuhannet rikkimenneet rystyset tai vääntynyt nenä. Mutta älä missään nimessä ala säälimään poikaa. Jos on yhtään alkoholismia niin suuttuu siitä kun olet välinpitämätön tai jopa kylmä tuollaiselle käytökselle. Osaa se herättää, suurinta osaa ei. Vastuun joutuu itse kuitenkin ottamaan. 

Itse olen usein putkasta heräillyt kun on ollut vähänä turhan kova meno ja saattaa olla, että poikasi päättyy aika samoihin tiloihin. Silloin saattaa joku herätys olla siihen, että mikä on viisasta tai ei. Tosin tiedän montakin tapausta, joissa se ei ole herättänyt vaan jatketaan samaan malliin. Sitten kun kasvaa isommaksi niin saattaa herätä siihen, että ei ole kivaa. 

Niin ja siis olen itse nainen. Suht korkeasti koulutettu (DI) ja yllättävää kyllä, olen myös työssä välijohtoportaassa. Työssä ja ilman alkoholia olen täysin eri ihminen. Siksi en ole ikinä ottanut alkoholia työjutuissa. Mulla tuo tosin vaati parin vuoden terapian, parin lääkkeen kokeilun tukemaan soveliasta alkoholin käyttöä. Nyt sitten jatketaan vain terapialla ilman lääkkeitä ja alkoholia.

Hienoa, että olet onnistunut!

Kaivoin tän eilisen ketjun esiin, kun ketuttaa niin. Ja pojalla nyt sitten musta silmäkin, ehkäpä sitä hävettää mennä töihin tiistaina.

-ap