Lue keskustelun säännöt.
Mitä tarkoittaa "huutaminen"?
27.02.2023 |
Olen aina ajatellut että se on sellaista komentamista kovaan ääneen. Kun ei kerrasta tai viidestä kerrasta tapahdu, niin kyllä mulla ääni nousee.
Jossain yhteydessä sanoin että joo, joskus huudan lapsille... ja sain joiltain tyrmistyneitä katseita. Jota en silloin ymmärtänyt, ajattelin että kai nyt kaikki joskus joutuu huutamaan, esim sisälle, syömään, tai kun yksi vaippahousu ryntää kohti pihaporttia niin kukapa ei huutaisi ja juoksisi perään?
No sittenpä ilttiksessä oli vastikään juttu että huutaminen olisi vähättelyä, haukkumista ja nimittelyä. Minä en ikinä vähättele, nimittele enkä hauku, en varmasti vaikka olisin vihainenkin.
Mites sen itse ymmärrät? Ymmärretäänkö se tosiaan yleisestikin haukkumiseksi ja nimittelyksi?
Kommentit (11)
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos muuten ei tule kuulluksi silloin huudetaan.
Vierailija kirjoitti:
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Miten tämä näkökulma liittyi huutamiseen?
Huutaminen suuttuneena tarkoittaa aivan eri asiaa kuin huutaa lapset ulkoa sisälle. Ymmärrät varmaan itsekin kummasta on kyse.
Riippuu huutamisen sisällöstä.
Voihan sitä huutamalla sanoa sekä jotenkin neutraaleita, mutta myös ihania tai ikäviäkin asioita.
Joku voi innoissaan huutaa esim. Rakastan sinua, olet ihana!
Tai vaikka kannustushuutoja esim. urheilukisoissa.
Vihaisena huutaa haukkumasanoja tai jopa uhkailua.
Jostain syystä huutamisesta tulee ensimmäisenä tosiaan negatiivinen mielikuva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Miten tämä näkökulma liittyi huutamiseen?
Tää työntää tätä samaa näkökulmaa joka ikiseen ketjuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä vahingollinen huutaminen on sitä että on vihainen eikä oikein hallitse sitä mitä sanoo. Mun lapset oli pienenä meluisia ja helposti ylikierroksilla ja jos halusi hommaan tolkkua, niin piti ääntä korottaa, että ne ylipäänsä tajusi, että niille puhutaan. Yleensä riitti että konahti jotain tyyliin "nyt suut kiinni ja kuunnelkaa!". Hyvin harvoin tuli huudettua vihaisena. Nyt kun ne on teinejä, niin muutama huutomatsi on ollut, ikävä kyllä. Olemme sitten pyytäneet anteeksi puolin ja toisin.
Mä oon tulkinnut, että huutaminen on sitä, että on itse todella vihainen/pelästynyt ja korottaa äänensä. Joskus väsyneenä tulee valitettavasti lapselle huudettua. Eipä tuo siitä tunnut pelästyvän, sanoo vaan, että älä huuda. Sitten pyydän anteeksi. Enpä minäkään ole ikinä haukkunut tai sanonut mitään, mitä jotenkin katuisin. Eipä siitä huutamisesta kyllä mitään hyötyäkään ole ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huutaminen suuttuneena tarkoittaa aivan eri asiaa kuin huutaa lapset ulkoa sisälle. Ymmärrät varmaan itsekin kummasta on kyse.
Ei ollut kyse siitä, että joku sanoo "huutavansa suuttuneena" vaan ihan vain että joku sanoo "huutavansa", niin jotkut olettavat sen haukkumiseksi, nimittelyksi. Joku toinen taas ajattelee sen tarkoittavan juuri tuollaista "konahtamista" mitä tuossa edellä yksi kommentoi. Komentamista, ei haukkumista.
Eikä edes "huutaminen suuttuneena" tarkoita kaikille aivan eri asiaa. Ei ainakaan minulle tarkoita sitä mitä tuossa ilttiksen jutussa. En minä suuttuneenakaan hauku tai nimittele tai riehu tai kiroile. Asiasisältö on suuttuneenakin sama.
Mistä sen nyt voi ilman selitystä tietää, mitä se jonkun toisen kokemusmaailmassa tarkoittaa?
Ja tosiaan ehkä se olen vain minä, joka en ymmärrä ja mun on vaan opeteltava käyttämään jotain muuta sanaa, jos en halua tulla väärinkäsitetyksi. Mulla on kyllä varaa myöntää oma tyhmyyteni tässä, en ole koskaan ollut sanaseppo ja toisaalta olen asunut eri puolilla Suomea, erilaiset murteet sekoittuu iloisesti eikä minuakaan aina ymmärretä. :)
***
Toinen väärinkäsittämäni sana on tappelu. Lapsuudenystävä sanoi tappeluksi kun ihmiset riiteli. Itse olin aina sen ymmärtänyt fyysisenä yhteenottona jos puhutaan tappelusta, niin ihmettelin kun hän joskus mainitsi (rauhallisten, mukavien) vanhempiensa "tappelevan" jostain asiasta. Vasta kun hän käytti samaa sanaa koulussa sanallisen riitelyn yhteydessä niin ymmärsin mitä se hänen "tappelu" tarkoitti.
Kyllähän sitä voi vaikka huutaa "syömään!" tai "varo!", huutamista on monenlaista.