Lue keskustelun säännöt.
Mitä terveydenhuollon virheitä teille sattunut? Syöpädiagnoosi mutta ei sit ollutkaan
24.01.2023 |
Lääkäri soitti vakavan puhelun, todella ikävää kerrottavaa että teillä on syöpä. Oikeasti ei ollutkaan eikä pelkän TT kuvauksen perusteella sellaisia diagnooseja pitäis tehdä. Kirurgin vastaanotolla oli toisen potilaan paperit joiden mukaan tehtiin pitkälle suunnitelmat. Onneksi huomattiin käynnin lopulla. Olen saanut toisten ihmisten psykiatrisilta käynneiltä papereita kotiin vaikka itse ollut vielä aivan eri tyyppisiä asioita hoitamassa. Kaverilta leikattiin väärä polvi ensin. Onhan näitä vaikka kuinka, nämä nyt ekana tuli mieleen. Toki valtavasti aivan päättömiä kirjauksia jne jne. Terveydenhuolto on kyllä todella heikoilla kantimilla. Koulutus todella ala-arvoista moniin muihin maihin verrattuna.
Kommentit (15)
Mun np-ultrassa (4,5 mm) elinkelvottomaksi tuomittu lapseni on 21. Mennään tänään syömään yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun np-ultrassa (4,5 mm) elinkelvottomaksi tuomittu lapseni on 21. Mennään tänään syömään yhdessä.
Terkut lapsellesi, vaikken varmaan tunnekaan!
eikö siellä kystty henkikötunnusta? vai miten on mahdollista
Vierailija kirjoitti:
eikö siellä kystty henkikötunnusta? vai miten on mahdollista
Missä kysytty? Kirurgin vastaanotolla? Ei ole koskaan missään kysytty henkilötunnusta kun lääkäri vastaanottaa. Pyytää nimellä sisään ja sen jälkeen aletaan puhua sairaudesta. Tuossakin tilanteessa kirurgi apureineen oli jo asiaa tutkinut että miten toimitaan, siinä kyse aivokasvaimen leikkauksesta mutta onneksi lopulta huomattiin itse kun ei ihan täsmännyt jutut. Onneksi itse niin perehtynyt ammattisanastoon, muuten olis varmaan leikattukin toisen potilaan tietojen mukaan kasvain joka eri paikassa. Toki näitäkin sattuu että kallo avataan väärältä puolen ja kasvain onkin toisella puolen. Aika traumaattisia leikkauksia varsinkin kun aivoja avellaan turhaan.
Miettikää kun noita mokia sattuu toisinkin päin. Levinnyttä syöpää sairastavalle saattaa aluksi mennä virheellinen tieto että syöpää ei ole. Kamalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väärennysten ja rikollisten toimien kohde. No sitähön sattuu patemmillekin ammattilaisille.
Kaverille laitettiin vääränlaiset hammasraudat. Piti niitä todella kauan kunnes huomattiin, että "on kun eri ihmisen suu".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin syöpäpolilla, jossa otettiin näyte posken sisäpinnalta.
Lähdin pois mielessäni alan asiantuntijan sanat, tuskin on kyse syövästä.
Muutaman päivän päästä sain puhelun, jossa hoitaja alkoi kertomaan varatusta leikkausajasta ja kyseli onko aika ok.
Tuli täysin puskista ja loppupäivä töissä meni elämäni sekavimmissa tunnelmissa, suorastaan helvetillisissä.
Tapasin kirurgin uudelleen ennen leikkausta ja hän pahoitteli tilannetta ja kertoi ettei kenekään pitäisi saada tietoa agressiivisesta syövästään näin.
Jokin sekaannus siellä oli tullut ja hoitaja joka soitti minulle, oletti että olen jo tietoinen diagnoosista.
Olen edelleen elossa leikkauksien, säde-ja estohoitojen ansiosta, mutta sitä puhelua en koskaan tule unohtamaan.
En nyt voi sanoa että virheitä, mutta lähinnä välinpitämättömyyttä.
Kerran otettiin kaikki röngten sun muut hienot kuvat rinnasta (mies).
Kuvissa näkyi selvästi laajentunut maksa noin omaan maallikon silmään.
Kysyin lääkäriltä, että onko tuo rasvamaksa?
Lääkäri vastasi vain ohimennen, että joo. Sen enempää asiaan ei palattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun alaselkää on hoidettu pelkästään jumppaamisella ja fyssareilla jo 30v ajan.
Yritän nytkin saada lääkärin aikaa eivätkä VIELÄKÄÄN suostu tutkimaan sitä saatikka varaamaan lääkärinaikaa, vaan vieläkin sanotaan, että sille saatanan fyssarille aika. Oon ollut jo tässä melkein 40v eli siis ihan nuoresta iästä lähtien alaseläkipujen kanssa 24/7
Joo vauvana alettiin jo hoitamaan mun "syylää" lääkärin toimesta syylälääkkeillä ja vaikka millä, eikä koskaan parantunut. No ei varmaan, kun aikuisiällä se mun syylä osottautui ihokasvaimeksi jota lääkäri ei vaan jaksanut lähteä tarkemmin tutkimaan.
Oon tänään niin saatanan huonolla tuulella, kun tuo terveydenhoito on aina ollut ihan paskaa omalla kohdallani.
Sori kiroilu.
Tämä on tavallaan vähän aiheen vierestä, mutta olin 15v kun mulle sanottiin verikokeiden ja kivuliaan, ehkä maailman tylyimmän gynen tekemän sisätutkimuksen jälkeen että "lapsia voi olla sitten vähän vaikea saada ja kirjoitan sinulle nyt e-pillerit näihin oireisiin, heippa pärjäile."
Silloin ei vielä ollut googlea nykyisessä mittakaavassa, enkä tiennyt mikä on vikana, vain sen että jotain itsessäni on vikana kai sitten pahemman kerran tyttönä/naisena jos ei voi ehkä saada lapsia. Ei ollut mikään kauhean kiva juttu kasvavalle nuorelle kun jäi tuollaiseen epätietoisuuteen. Vasta kolmekymppisenä tajusin että kyseessähän on PCOS. Ennen tätä syyllistin itseäni kun en saa millään ruokavaliolla tai joogaamisella kehoani tasapainoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin synnyttämässä esikoistani ja aloin aivastella kesken synnytyksen. Kätilö totesi, että on flunssa tulossa ja minut sijoitetaan muista erilleen synnytyksen jälkeen. Sanoin, että aivastelen koska nyt on jokin voimakkaasti allergisoiva pöly.
Synnytysvuoteessa oli höyhentyyny, vaikka olin luetellut kirjallisesti kaikki allergiani.
Tyyny vietiin pois huoneesta ja aivastelu loppui puolessa tunnissa.
Kotkan keskussairaala, kesä 1985.
voi hyvä luoja mitä talitinttejä! parempi on pysytellä terveenä, ei oo elämänarvosta kohtelua sairaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alaselkä oli kipeä kuukausien ajan ja magneetissa todettiin välilevyn pullistuma. Särkylääkkeitä ja jumppaa. Kipu alkoi säteilemään jalkaan ja tuli puutumisia. Lopulta kipu meni infernaaliseksi mutta voimanpuutosta ei ollut. Yhtenä aamuna jalka ei kantanutkaan. Eiku päivystykseen ja osastolle odottamaan leikkausta. Kuvien mukaan oli pullistunut lisää ja painoi hermoa. Kolmantena päivänä osastolle saapumisen jälkeen leikattiin ja seuraavana päivänä kotiin jumppaohjeiden kera. Jalkaterä läpsyi ja opettelin kävelemään. Puutumiset jatkui ja päivystyksessä kävin erinäisten oireiden takia useammsn kerran. Kuuluu asiaan ja kaikki ok. Kuntoutin jalkaa kävelemällä ja sain hieman lisää voimaa jalkaan ettei ihan läpsynyt enää, mutta ei ollut lähelläkään ennallaan.
Lonkka kipeytyi melkein heti leikkauksen jälkeen. Särki ja oli jumissa ja jäykkä. Kävin ortopedeillä ja kuvissa muutaman kerran. Ei vikaa. Toisille tällaista jää. Kävin lopulta leikkaavassa sairaalassa polilla kuvissa ja lääkätissä. Tämä noin 1,5vuoden jälkeen. Kaikki kunnossa kuulemma. Aina vaan kipuilu lonkka ja oli jäykkä ja jalan voimat edelleen heikot. Koko ajan jäyti tunne ettei kaikki ole kunnossa.
Ajattelin ok, täytyy elää tän kanssa. Ei voi mitään.
Kunnes kahden vuoden jälkeen kun eräänä iltana istuin jalat suorana sohvalla ja taivutin nilkat itseeni kohti, tuntui kipua varpaasta häntäluuhun asti. Ajattelin, että nyt loppui tää pelleily ja on selvitettävä kunnolla missä vika koska jossain vikaa on.
Varasin ajan selkäpotilaisiin erikoistuneelle ortopedille. Hän ihmetteli voimanpuutosta jalassa. Olisi pitänyt 2v jälkeen olla kutskuinkin ennallaan. Sanoin et nyt suht hyvä verrattuna esim. vuoden takaiseen. Passitti uudestaan kuviin. Kuvat saatuaan ihmetteli mitä leikattu 2v sitten kun kuvissa näkyi hermojuuripinne joka oireiden aiheuttaja. Katsoi alkuperäiset kuvat ja totesi et sama vika niissä sekä pullistuma.
Eli kaksi vikaa josta oireiden aiheuttaja jäi hoitamatta ekalla kerralla. Eiku uudestaan leikkaukseen.
Nyt asiat ok ja jalan voimat melkein täydet ja kivut poissa.
Tein potilasvahinkoilmoituksen. Toinen leikkaus ei ollut välttämätön. Ei korvauksia.
Sanottiin,että joudun 40v pyörätuoliin. Olen kohta 50v enkä ole joutunut. Ei pitänyt saada millään lapsia. Ihan luomusti tulin helposti raskaaksi ja sain lapsen.