Ollaan parisuhteesta tauolla, kuukauden jälkeen kauhea ikävä!

Koen hirveää yksinäisyyttä, tyhjyyttä. Kaipaan tyttöystävääni ja töissä on vaikeaa käydä. En nuku taikka pysty syömään kunnolla. Urheilukin tästä syystä vaikeaa. Jäimme tauolle seitsemän vuoden parisuhteen jälkeen, koska koemme että suhteemme on siinä kohtaa että joko tehdään se perhe yhdessä tai sitten erotaan. Ikää meillä on minä 28, naisystävä 25. Molemmat haluavat tauon jälkeen jatkaa yhdessä. Meillä on ollut ongelmana se että minä en ole jaksanut panostaa suhteeseen tarpeeksi. Ehkä aloin pitää naista itsestäänselvänä. Olin vähän sellaisessa mieslapsi vaiheessa. Koko ajan suhteessa. Nyt yritän korjata tilannetta. Kantaa vastuuta, olla parempi.

Ongelma on se, että tauko oli minun ideani. Lopulta molemmat kyllä olivat asiasta yhtä mieltä. Jotain piti tehdä. Tyttöystäväni on nyt vanhempiensa luona, minä jäin yhteiseen asuntoon. Kaipaan häntä. En ole eläissäni itkenyt, nyt itken joka ilta. En halua vollottaa häntä tulemaan takaisin. Mistä tämä kertoo?
Pyytäisin apua koska en oikein tiedä kelle tästä asiasta puhua. Kiitos.