Lapsiveden ennenaikainen meno vkolla 22

että lapsivesinäytteenotosta johtuu tuo veden tuleminen! Itselläni lapsivedet tulivat spontaanisti viikolla 23+6, jonka jälkeen jouduin Naistenklinikalle tarkkailuun. Vauva selvisi hienosti vaikka vettä oli todella vähän! Vettähän kehityy jatkuvasti lisää kohtuun, joten aivan kuiviltaan vauva ei siellä joudu olemaan. Todennäköisesti ystäväsi on saanut kortisonipiikit joilla kypsytetään vauvan keuhkoja?

Oma vauvani sinnitteli kohdussa kolme viikkoa ja tod.näk. tulehduksesta johtuen päätti sitten syntyä viikolla 26+5. Vauva oli 1150g, todella pikkuinen, mutta minulle sanottiin, että nämä pikkuiset ovat taistelijoita ja niin on tuo vauva ollutkin (nyt 6kk). Poika joutui olemaan ylipainenasaalissa n.3 viikkoa. Mutta monet noin pienet joutuvat hengityskoneeseen.

Vaihtoehtoja on monia, hengittäminen kun on raskasta työtä ja vie vauvalta paljon voimia, mutta TOIVOTAAN PARASTA!

Jokainen päivä kohdussa tuo vauvalle aina muutaman prosentoin paremmat mahdollisuudet selvitä!



Toivotan Äidille ja Vauvalle paljon teippiä ja liimaa!!! että vielä kestäisi massussa!



Eria & Poika 6kk

tilanne tosiaan on sellainen, että tässä vaan ollaan kaikki sormet ja varpaat ristissä, että pieni siellä mahdollisimman pitkään sinnittelisi. Vedentulo ei ole lakannut, mutta tosiaan uuttakinhan kuitenkin tulee - onneksi. Lepoa ja päivien keräämistähän tämä nyt ystävälläni on. Tulehdusarvojahan myös seuraillaan, toivotaan etteivät lähde nousuun vielä pitkään aikaan. Mukavaa, että teillä asiat kääntyivät hyvään malliin vaikka varmasti pelottavaa on ollut varhaisilla viikoilla syntyminen.

Mulla meni vedet jo viikolla 18, toivoa lapsen selviytymisestä ei annettu ja ehdotettiin aborttia. Poika kuitenkin sinnitteli vatsassa viikolle 29, jolloin synnytystä ei enää saatu estettyä (olin ollut sisällä sairaalassa jo edelliset viisi viikkoa).



Poika joutui ensin hengityskoneeseen, mutta kasvoi ja kehittyi hitaasti mutta varmasti. Nykyään on terve 9-vuotias kolmasluokkalainen ja luokkansa priimus :o)

Minulta meni vedet viime maaliskuussa vkolla 20+2 ja synnytys käynnistettiin vkolla 20+5. Vauva eli koko ajan, vielä aamulla kun menin käynnistykseen tunsin liikkeet. Meille " vakuutettiin" , että vauvasta ei voisi tulla " mitään" ...

olipa surullinen tapaus teillä, aina ei voi tietää...



Kovasti voimia teille!



Eria

ja syvimmät pahoitteluni vm69:lle. Hyvin ei päättynyt täälläkään asiat. Tulehdusarvot nousivat ja vauva ei jaksanut elää pientä hetkeä kauempaa, syntyi eilen 23+? olivat viikot. Sitä toivoisi, ettei näitä sattuisi kenellekään. En pysty edes kuvittelemaan ystäväni tuskaa millainen se on kun itsestänikin tuntuu aivan kestämättömälle hänen puolestaan.

että olin tuohon ensimmäiseen viestiini kirjoittanut vesien menneen viikolla 22, näin ei kuitenkaan ollut vaan vettä oli vuotanut jo viikoilta 16 asti. Tarkennus ihan vain siksi, ettei kukaan nyt oman hätäisen virheeni vuoksi erehdy luulemaan tekstiäni turhaksi provoksi ja kenties sitä kautta pahoita mieltään.

Ikävä, että euphorian ystävänkään vauva ei selvinnyt. Nämä ovat näitä asioita, jotka paranevat ajan kanssa... Ja jos surusta selviää " hajoamatta" , huomaa olevansa hiukkasen vahvempi ihminen kuin ennen.

tuntuu näiden pienten enkelivauvojen takia tosi pahalle. Oma tuska nousee taasen esiin...minä kun en ole sitä osannut käsitellä. Olen vain elänyt päivä kerrallaan.



Sitä vaan miettii, että minkälainen tarkoitus näillä asioilla on? Itse olen kaikkissa toiveissa ja rukouksissa esittänyt, että jos vaan mahdollista, niin minusta aika jättäisi, ennen kuin lapsistani.



Voin vain kuvitella sitä tuskaa mitä äidit sydämissään tuntee, menetettyään lapsensa.



Ei sellaista saisi tapahtua!



Positiivarien aarteistosta:



Jos voisin henkäistä yhdenkään

raskaan huokauksen puolestasi,

itkeä yhdenkään kyyneleen puolestasi,

kärsiä edes hetken surua ja ikävää puolestasi,

mikä sinua auttaisi ja lohduttaisi,

niin sen tekisin!

Mutta sydämessäni olen ajatuksin luonasi

ja pyydän sinulle apua, lohdutusta ja voimaa.





Eria

kaikille suuren surun kokeneille. Vaikka itselläkin on historiassa erittäin rankka vauvakokemus, niin ei sekään valmenna siihen miten auttaisi toista. Toivon, että tukena ja läsnä oleminen auttaisi ainakin alkuun. Omasta kokemuksestani tiedän, että ainakin ystävälläni on vielä eräänlainen suojaava shokkitila päällä ja se pahin tuska vasta edessä.



Tuo Erian runo oli koskettava ja tallensin sen itselleni muistiin.



Todella paljon jaksamista kaikille, toivotaan että tuleva talvi ja kevät vielä sen valonpilkahduksen joka paikkaan tuovat.



Euphoria

Tarkoitusta pienen enkelivauvan syntymälle olen etsinyt... tulin lokakuussa uudelleen raskaaksi, ja jotenkin halusin ajatelle, että enkelin tarkoitus oli se, että meille syntyy sitten " uusi" vauva. Ei tietenkään mitään korvaavaa, mutta kuitenkin. En oikein osaa selittää, mitä tarkoitan.



No, siinä meni sitten sekin tarkoitus, kun sain uuden keskenmenon. Tällä kertaa km oli raskauden alussa, mutta pahalta tuntui tämäkin menetys. Edelleen haluan kuitenkin uskoa ja toivoa... Pakko, koska muuten en jaksa.