Mistä johtuu ihmisellä jos ei kestä mitään palautetta?
Jos vaikka naapuri sanoo, että tv on liian isolla, laitatko pienemmälle, ja siivoa jälkesi pyykkituvassa alkaa joko itkemään, pelkäämään tai saa raivarin?
Parisuhteessa ei kestä ollenkaan, että hänelle sanotaan vaikka laitatko ensi kerralla tiskit tiskikoneeseen, ettei jää pöydälle?
Töissä ei saa antaa palautetta. Joko alkaa itkemään tai ohittaa kaiken.
Kommentit (24)
Tai jos netissä joku on väärää mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Tai jos netissä joku on väärää mieltä.
Tämä! Kerran tuo tyyppi kirjoitteli vauva.fi elämästään, ja kun sai satoja alapeukutuksia ja negatiivista huomiota, itki sängyn pohjalla :D Ap
Jospa hän on vaan saanut elämässä paljon negatiivista?
Palautteen antaminen on todellinen taitolaji. Pitää ensin alustaa ja luoda hyvä fiilis vaikka näin "hei kiva että törmättiin" ja sitten se itse asia "katsos kun huomasin että sulta jää joskus tuo homma tekemättä" ja vielä loppukehut "mutta tuon toisen jutun kyllä teet niin hyvin, että muut voisi ottaa mallia". Jos menee töksäyttämään asiansa, tuntuu se vaan hyökkäävältä ja ikävältä
5, no mutta sillä tavalla palautteen antaminen sujuu. Lapsille ehkä annetaan palaute noin kuten kuvasit, aikuisen pitää jo kestää itse asia ilman pehmennyksiä. Ap
Jossain palautteen antamisesta kertovassa jutussa sanottiin, että positiivinen palaute ei ole palautetta vaan kehumista, eikä negatiivinen palaute ole palautetta vaan haukkumista. En ole kyllä varma ymmärsinkö mitä se tarkoitti, mutta ehkä joku palstan lukija ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
5, no mutta sillä tavalla palautteen antaminen sujuu. Lapsille ehkä annetaan palaute noin kuten kuvasit, aikuisen pitää jo kestää itse asia ilman pehmennyksiä. Ap
Lapsillehan se palaute annetaan ilman pehmennyksiä. Aikuisten kesken on pakko olla hienotunteinen, mutta lapsia on mahdollista kohdella kuin lapsia, koska siitä ei tule seurauksia.
Ihminen kestää palauteen silloin kun palaute on rakentavaa. Mutta ihminen ei kestä palaute jossa tarkoitus on esim.Vitsin varjolla nollat ihminen. Tai muuten nollata, nostaakseen omaa itse tuntoa ja arvoa, nollata toinen ihminen. Sellaista kukaan ei kestä!
Mä annan kovasanaisesti ja äänekkäästi palautetta eräälle firmamme vuokratyöntekijälle.
Viimeksi sanoin ruokalassa, että peseppä pylly, kun tuoliin jää hajua. Paikalla oli asiakkaitakin.
Kritiikin tarkoitus on rakentaa ja korjata ongelmakohtia. Joskus kritiikki on aiheetonta. Tai annetaan sellaisella äänensävyllä ja sanamuodoilla. Jotka saavat loukkaantumaan. Nätti ehdotus toimii terveillä ihmisillä. Oisko helpompi jos tehtäskin näin. Luonnehäiriöiset loukkaantuu tuostakin. Heille kaikki kritiikki on sodanjulistus. Ja väärän ihmisen suusta kaikki on väärin. Kun saman asian esittää joku kelvollinen tapaus. Se on niin loistava juttu. Että luonnehäiriöinen kertoo keksineensä sen ihan itse. Kaikkia ihmisiä ei voi kehittää eikä auttaa. Vaikka koko taloyhtiö sanoo vikapyykkärille vuoden häiritsevästä toiminnasta. Vasta oman lempityypin sanalla toiminta loppuu.
Parisuhteessa ei voi aikuiselle ihmiselle huomautella ylimielisesti tai se ainakin tulkitaan sellaiseksi. Asiat sovitaan etukäteen, ei sillä hetkellä pomoteta. Muotoillaan sanat. Naapurille epäsuora, asiallinen, lyhyt heippalappu, jos on pakko. Pyykkitupaan sääntökyltti. Töissä rakentava palaute kun toinen on varautunut siihen (tai muistilista), ei huomauttelu ja negaaminen, pomo tekee sen homman yleensä - jos on joku kriittinen asia. Tuli niksinä mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Jossain palautteen antamisesta kertovassa jutussa sanottiin, että positiivinen palaute ei ole palautetta vaan kehumista, eikä negatiivinen palaute ole palautetta vaan haukkumista. En ole kyllä varma ymmärsinkö mitä se tarkoitti, mutta ehkä joku palstan lukija ymmärtää.
Jos ottaa kaiken palautteen henkilökohtaisena, eikä johonkin asiaan liityvänä, niin vaikeaa voi olla.
Henkilökohtaiseksi tarkoitettu palaute ei vastaavasti tarkoita sitä, että henkilö ei saisi lähtökohtaisesti itse päätää asioistaan.
Palautteen antaja ei myöskään voi olettaa, että toinen henkilö muutuu ihmisenä, tai, että toista voi määräillä miten tahtoo. Edes työpaikan johtajan työnjohto-oikeus ei anna tällaista valtaa.
Kuulostaahan tuo vähän siltä, että ihminen on turhan vaativa itseään kohtaan ja pelkää epäonnistumista keskivertoa enemmän. Taustalla voi olla lapsuudesta esim. ankara äiti tai isä, joka on rangaissut mahdollisesti jopa fyysisesti tai "länkyttämällä" pienistäkin epäonnistumisista maitopurkin kaatamisesta pöydälle - arvosanoihin saakka.
Näitä on vaikea korjata aikuisena yksin.
Siivoojalle annan kyllä kanssa.
Wc.ssä huusin "tuuppa tänne kattomaan mitä PA.SK** sä jätät tänne altaaseen? Onko se noin vaikeeta käyttää sitä harjaa, se näkyy teillä kärryssä olevan?
Aineella ja harjalla peset ens kerralla. Älä viiti jättää puolet tekemättä.
Varmasti koko työpaikka raikui :)
Palautetta ei kannata antaa pyytämättä ellei se kuulu luonnollisesti ohjelmaan. Saat siitä vihat aina niskaasi ja mahdollisesti myös fyysistä palautetta.
Pahimpia on äidit jotka ei kestä mitään palautetta äitiydestään. Jos sanot että kumpparit sais lapsella kyllä sateella olla, niin suututaan.
Traumaattinen lapsuus. Luulee, että nyt kaikki hylkäävät/vihaavat häntä nyt.
Saattaa olla sitäkin, että pitää itseään niin erinomaisena, että häntä ei saa moittia. Tai muuten vain katsoo asioita vain omalta kannaltaan.
Narsistit ei kestä palautetta ellei se ole myönteistä.
Mulla on tuollaista ja olen epävakaa persoona. Kaikki kritiikki kertoo mulle että olen huono ihminen eikä kukaan halua mua elämäänsä.