Mitä Sinulle tänään kuuluu?
Kommentit (20727)
Vierailija kirjoitti:
Huomasin tänään palkkani nousseen. Katsoin tammikuun palkkaa ja kyllä! Se on noussut satasen. No, on aikakin nousta, kun takapakkia palkan suhteen tuli viime vuonna. Vaikuttaisi siltä, että firma alkaa pikkuhiljaa tehdä voittoa. Eipä tuo halpis mämmi ollut kauhean hyvä lounas, sillä se on saanut hyvin suolen toimimaan. Ainakin vatsa on nyt kunnossa. Kerralla koko loota vatsaan.
Ei tämäkään ketju kauhean kivalta tunnu. Ensimmäiseen kommenttiinikin tuli vain alanuolia. Siis teidänkö mielestä tällä Vauva palstalla on kivat ilmapiirit?!
Ei ainakaan itselleni ole, kun vähättelyä ja halveeraavaa asennetta saa lähes jokaisessa ketjussa. Näyttää siltä, että M30:kin on hermostunut palstan ilmapiiriin. Ainakin tuo viimeisin kommentti häneltä kuulostaa aika synkältä mielialalta.
Höpsö, älä katsele alanuolia, joka ketjuun eksyy näitä 'nuolittajia'. Lue vain kommentteja. Olen siis ketjun aloittaja ja syystä tein sen. Kun tarpeeksi usein kuulin, että kysyisipä joku edes joskus kuulumisia, päätin olla "se Joku" ja niin avasin ketjun. Kerron tämän, jos et lukenut ketjua alusta asti.
Kyllä mua hiukan huvitti toi sun mämmin syöminen, aika aikaisessa olet pääsiäisherkun kanssa. Ei vaan, mämmi on tosi hyvää, ei kai Mietaakaan sitä muuten söisi. Siinä on muuten mukava persoona, tapasin kerran työkuvioissa.
Taas tupsahti perjantai, oikein mukavaa Viikonloppua Kaikille Teille
N63
Mulle vaan tuntuu noi alanuolet mielenosoittamiselta. Pakkohan mun tuo mämmi oli ostettava, kun sain neljällä eurolla. Ihan lukematta ketjua tulin tänne kommentoimaan niin aikaisemmat viestit eivät ole tiedossani.
Sorvin äärestä kirjoittelen. Tosi kuuma täällä töissä on, joten pakko pitää vähän taukoa.
Vierailija kirjoitti:
"Ei tämäkään ketju kauhean kivalta tunnu. Ensimmäiseen kommenttiinikin tuli vain alanuolia. Siis teidänkö mielestä tällä Vauva palstalla on kivat ilmapiirit?!
Ei ainakaan itselleni ole, kun vähättelyä ja halveeraavaa asennetta saa lähes jokaisessa ketjussa. Näyttää siltä, että M30:kin on hermostunut palstan ilmapiiriin. Ainakin tuo viimeisin kommentti häneltä kuulostaa aika synkältä mielialalta."
Minusta tämä ketju on silti oikeasti parhaimmistoa täällä. Pääasiassa hyvää ns kohtelua. Ehkä joskus vuosia sitten saattoi olla muitakin hyviä ketjuja. Toisaalta moni hyvä ketju onkin jo vähän vanhempi. Itselle sellaisia on esim Autetaan löytämään-ketju sekä Mikä kirja kesken nyt-ketju. Niitä tulee vieläkin luettua. Uusia samanlaisia ketjuja ei ole tullut tilalle. Se Traumat ketjukin pilattiin. Oli hyvä lukea muiden elämästä ja vaikeuksista. Sai itsellekin ajatuksia vaikeisiin hetkiin. Sinne ketjuun iski tyyppi tai t
Hei Sinulle,
Minun mielestäni aika paljon tässä ketjussa kommentoidaan toisten viestejä, itsekin aika usein. Muutama muukin "hyvänmielenketju" on olemassa, itse nautin huumoriketjuista mm Av reissut Offiginaal - näitä on monta. Sama se ketju Onko Ukko Nooa kovinkin fiksu, kun osasi laittaa laukun naulaan... siis ihan hassutteluketjuja. Sit on muutamakin ketju maalle muutosta yms. Mutta jokainen tietysti tykkää omanlaisestaan. Mm runoketjuja on muutama, tuppaavat vaan hiipumaan. Harmi.
Tuohon yksinäisyyteen voi olla vaikea keksiä ratkaisua. Itse puheliaana ihmisenä sanon muutaman ylimääräisen sanan kassalla, jopa tankilla tai muualla jonossa. Usein saa hyvälle mielelle. Jopa sunnuntaina äänestäessä toivottelin kiireistä päivää vaalivirkailijoille, sain ilahtuneita hymyjä.
No mutta, taitaa olla tarttuvaa tuo sinun pitkästi kirjoittelusi, kahvi jäähtyy kupissa, kun innostuin kirjoittelemaan. Ei haittaa, kylmä kahvihan kaunistaa, kuulema. En tietä kestääkö vatsa tarpeeksi🤔 hah.
Arvaas vielä, mitä? Sulle sopisi vanha kunnon kirjeenvaihtokaveri, kirjoitat niin sujuvasti. Löytyisikö sellainen lähipiiristä, etäällä asuva sukulainen tms. Itse kirjoitan muutamia kirjeitä vuodessa, ja mikä iso ilo on, kun postilaatikossa on K i r j e.
Nyt hörpin tuon kahvin
N63
Vierailija kirjoitti:
Mulle vaan tuntuu noi alanuolet mielenosoittamiselta. Pakkohan mun tuo mämmi oli ostettava, kun sain neljällä eurolla. Ihan lukematta ketjua tulin tänne kommentoimaan niin aikaisemmat viestit eivät ole tiedossani.
Sorvin äärestä kirjoittelen. Tosi kuuma täällä töissä on, joten pakko pitää vähän taukoa.
Noita alanuoliahan voi naputella ihan joku random-tyyppi, jolla ei ole muuta sanottavaa. Itse jätän ne huomiotta. Muutamassa ketjussa, kun tuli suuri alanuolien tulva ilman mitään kielteistä kommenttia, ymmärsin että joku vaan tekee kiusaa. Itse jos laitan nuolen alas, se tarkoittaa, että olen eri mieltä. Ja sitten kerron sen kommentissani. Tässä vaan jaarittelen, kun pitäis alkaa imurointi...😠. Ällö homma, mut onhan sit kiva, kun on siistiä. Aurinko paistaa iloisesti, pöly näkyy. Ja ikkunatkin pitäis pestä....
Haluatko keksiä itsellesi tunnisteen, jos jatkat kirjoittelua? Nyt mietin sinua "mämmityyppinä"
N63
Ehkä en jatka kirjoittelua, kun mieleni niin pahoitan. Saat muistaa mua mämmityyppinä. Ihan hauska nimitys itselleni.
Tänään kuuluu oikein hyvää. Ylitöitä tehny koko viikon, varsinkin eilen ja tänään vielä vähän lisää. Viikonloppu menee kanssa ylitöissä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä en jatka kirjoittelua, kun mieleni niin pahoitan. Saat muistaa mua mämmityyppinä. Ihan hauska nimitys itselleni.
Hei Mämmityyppi, toivon todella, että jatkat kirjoittelua... mutta jos et, niin Onnea Matkaan
N63
Ps Viimeistään Pääsiäisenä sut muistan mämmiä syödessäni, kyllä sulla silloin korvat soi (kai tiedät sanonnan jos korvat soi, joku sinusta puhuu tai sinua muistelee😏)
Ps2 sain jo imuroitua, seuraavaksi puolukkapiirakan tekoon
"Itse jos laitan nuolen alas, se tarkoittaa, että olen eri mieltä"
Sivusta pitää tähän itsekin kirjoittaa, että olen samaa mieltä kuin sinä. Eli minulle tuo nuoli alas tarkoittaa etten ole samaa mieltä. En tarkoita tällä pilkata ketään tai ärsyttää. Kannattaa muistaa se. Jos joku esim kertoo kuinka joku asia on hänestä kallis ja itse olen eri mieltä niin laitan monesti peukun alas. Tämä esim hedelmien kalleutta koskevaan ketjuun.
Samoin jonkun voi olla vaikeaa samaistua johonkin asiaan. Itse mietin esim sitä voiko ihminen oikeasti ihastua täysin tuntemattomaan ihmiseen heti ensinäkemältä. Itse en oikein usko siihen ja minä en oikeastaan pystyisi enää siihen. Tämä yhteen viestiin täällä. En laittanut siihen alapeukkua, mutta samalla mietin sitä viestiä paljon. Mietin sitä etten itse helposti uskoisi, että joku on minusta kiinnostunut jos hän esim kaupassa hymyilee minulle tai toimii asiakaspalvelijana. Miettisin varmaan, että hän on vaan ystävällinen muuten tai kuuluu hänen työhönsä. Tämä tietysti peilaa paljon ihmisen kokemuksiin. Mitä tavallaan haluaa uskoa.
Itselle ehkä tuo kaikki kirjoittamani olisi liikaa ja en tavallaan pystyisi uskomaan sitä ihastumista. Samalla tietysti jokainen kokee sen tilanteen niin kuin kokee ja minä en ole mikään kiistämään toisen kokemuksia. Toivon myös, että jokainen ymmärtää ettei mikään viesti täällä ole tavallaan henkilöön kohdistuvaa. Jokainen kirjoittaa ja kommentoi vaan omien mielipiteidensä ja ajatustensa mukaan. Tosin ilkeä ei saisi olla.
Kirjoitin nyt tästä ja toivon, että joku ymmärtää mitä tarkoitan. Jotenkin suretti se, että joku voi oikeasti pahoittaa mieltään täällä olevista jutuista. Itse olen jo melko tottunut siihen jos jotain ikävää tulee. Täällä ja hyvin monesti myös tuolla ns oikeassa elämässä. Eihän tänne voi kaikkea kirjoittaa, mutta elämäni olisi mennyt monissa tilanteissa eri rataa jos olisi tullut erilaisia ja hyviä kokemuksia ihmisistä. Se asia on vaikuttanut paljon. Liikaakin. Juuri tänään mietin sitä.
Minulla on eräs tuttu ollut johon olen joskus pitänyt yhteyttä. Hänellä on ollut melko vaikeaa, mutta on päässyt vähitellen eteenpäin. Ja mikä nousi esiin on ihmiset. Hän on saanut hyviä kokemuksia ja alkanut luottaa itseensä. On tavallaan toipunut vuosien aikana. Itse taas olen saanut ikäviä kokemuksia. Aina vaan enemmän. Sitten en olekaan edennyt tässä asiassa. En ole kateellinen tutulleni. Silti hän on tavallaan sillä tiellä missä minä voisin olla jos olisin tavallaan saanut niitä hyviä ja korjaavia kokemuksia. Olisi ollut sellaisia ihmisiä ympärillä ja itsetunto olisi parantunut. En kirjoita tätä pahalla, mutta monesti yksikin hyvä ihminen jo auttaa. Ja se, että saa toipua ikävistä jutuista. Ettei niitä tule aina vaan lisää.
Kävin paksusuolen tähystyksessä, se kesti tunnin... Yleensä se kestää 15 min mutta nyt mun vaikeiden suolien takia tunnin... mä olen niin rikki niin kipeä...
Leivoin pullaa pakastimeen. Tavallisen pitkon ja lemon curdilla täytetyn. Lisäksi muutaman peruspullan, jotka meinasin täyttää laskiaisena. Liukastuin jäisellä pihalla ja nyt odotan alkaako vihlomaan jo valmiiksi nivelrikkoista polvea. Taitaa jäädä sunnuntaina laturetki väliin.
Vierailija kirjoitti:
Kävin paksusuolen tähystyksessä, se kesti tunnin... Yleensä se kestää 15 min mutta nyt mun vaikeiden suolien takia tunnin... mä olen niin rikki niin kipeä...
Voi ettäs. Itse joskus nieleskelin letkua itkien ja yökkien... myötätunto sinulle, vaikka taisi olla eri tutkimus. Toivottavasti tulos odotuksen mukainen🤔
Tässä yksi ihmetteli miten jotkut voivat tai onko oikeasti mahdollista ihastua toiseen ensisilmäyksellä. Mä sanon siihen, että voi. Itse oon ihastunut ensinäkemältä. Rakastumista ja ihastumista ei saa kummiskaan sekoittaa keskenään.
Muistan lukeneeni täällä unentarpeen määrästä. Joillekin se 6 tuntia on tarpeeksi ja viikon verran kun oon nukkunut 5 - 6 tuntia joka päivä niin tänään oon alkanut näkemään haamuja. Töissä olin koko aika näkevinäni tummia hahmoja silmäkulmassani.
Tuli näin kokemastani mieleen kauhuelokuvat. Tulin ajatelleeksi, kun tässä nyt katson kauhuelokuvaa niin naisten ja lapsien pärjäämistä jännittää, mutta miesten kohtalot eivät jännitä tippaakaan kauhuleffoissa. Mikäköhän mun psyykkeessäkin on?
Tiedoksenne, että olen mies, mutta en ole perheellinen. Mitenkö teidän naisten psyykkeet toimii kauhuelokuvissa? Onko identtiset mun kanssa vai onko poikkeavaa? Mulle psykologia on mielenkiintoinen aihe. Ymmärtäisin enemmän itseäni, jos olisin isä, mutta en ole.
Vierailija kirjoitti:
Muistan lukeneeni täällä unentarpeen määrästä. Joillekin se 6 tuntia on tarpeeksi ja viikon verran kun oon nukkunut 5 - 6 tuntia joka päivä niin tänään oon alkanut näkemään haamuja. Töissä olin koko aika näkevinäni tummia hahmoja silmäkulmassani.
Tuli näin kokemastani mieleen kauhuelokuvat. Tulin ajatelleeksi, kun tässä nyt katson kauhuelokuvaa niin naisten ja lapsien pärjäämistä jännittää, mutta miesten kohtalot eivät jännitä tippaakaan kauhuleffoissa. Mikäköhän mun psyykkeessäkin on?
Tiedoksenne, että olen mies, mutta en ole perheellinen. Mitenkö teidän naisten psyykkeet toimii kauhuelokuvissa? Onko identtiset mun kanssa vai onko poikkeavaa? Mulle psykologia on mielenkiintoinen aihe. Ymmärtäisin enemmän itseäni, jos olisin isä, mutta en ole.
Hei sulle,
Kyllä kauhuleffoissa pelkään k a i k k i e n puolesta, miestenkin. Usein hyvissä leffoissa se oikea musiikki jo saa pelon lisääntymään. Tosin iän myötä olen roimasti vähentänyt tommosia. Nuorempana luin/katsoin kaikki Stephen Kingit yms, mutta varsinkin niissä se kauhu ei lopu vaan jää jatkumaan kirjan/leffan loputtuakin...😠
Leppoisa Lauantaita Kaikille, kertokaahan kuulumisia
N63
Ihan kiva, että on lauantai, eikä töitä. Talvi ja liukkaat jäät ottavat edelleen pattiin. Ostan tänään jotain kakkua kaupasta, vaikkei se mihinkään tietenkään auta. Eiku hei, Runebergin torttuja, kun on kerran sesonki.
Heippa, kerron hyvät uutiseni täällä kun kerran on näin hyvä tilaisuus. Tapasin eilen pitkästä aikaa hyvän ystäväni ja istuin hänen luonaan pitkän aikaa. En yleensä edes aja autoa pimeällä, mutta tällä kertaa venähti kirkonkylällä käynti pitkäksi. Kävin ensin äänestämässä, sitten ajoin apteekin pihaan koska piti hakea sieltä jotakin. Otin siinä puhelun ystävälleni ja kysyin voinko mennä käymään. Sovimme että menen apteekkikäynnin jälkeen hänelle.
Mitäkö ihmeellistä tässä on, että ystävän kanssa juttelee tuntikaudet? No se että elän lähestulkoon erakkona enkä tapaa ihmisiä eikä tosiaan ole ketään jonka kanssa juttelisi omasta elämästään ja kuulumisistaan. Siitäkin on jo aikaa kun äitini oli hoitolaitoksessa, kävin häntä usein katsomassa ja hän aina kysyi: ''Mitä sinne kotiin kuuluu?'' (Asun entisessä kotitalossani, jossa äitini myös asui 60 v elämästään.)
Tuo ystäväni tunsi myös äitini ja yhdessä me voidaan vaalia hänen muistoaan.
Eilen tapahtui myös sellainen miellyttävä asia, että sain erittäin hyvää palvelua asiakaspalvelijalta eräässä tärkeässä asiassa. Ja kyllä siellä äänestyspaikallakin oli ystävällisiä, hymyileviä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Heippa, kerron hyvät uutiseni täällä kun kerran on näin hyvä tilaisuus. Tapasin eilen pitkästä aikaa hyvän ystäväni ja istuin hänen luonaan pitkän aikaa. En yleensä edes aja autoa pimeällä, mutta tällä kertaa venähti kirkonkylällä käynti pitkäksi. Kävin ensin äänestämässä, sitten ajoin apteekin pihaan koska piti hakea sieltä jotakin. Otin siinä puhelun ystävälleni ja kysyin voinko mennä käymään. Sovimme että menen apteekkikäynnin jälkeen hänelle.
Mitäkö ihmeellistä tässä on, että ystävän kanssa juttelee tuntikaudet? No se että elän lähestulkoon erakkona enkä tapaa ihmisiä eikä tosiaan ole ketään jonka kanssa juttelisi omasta elämästään ja kuulumisistaan. Siitäkin on jo aikaa kun äitini oli hoitolaitoksessa, kävin häntä usein katsomassa ja hän aina kysyi: ''Mitä sinne kotiin kuuluu?'' (Asun entisessä kotitalossani, jossa äitini myös asui 60 v elämästään.)
Tuo ystäväni tunsi myös äitini
Tämäpä oli hauska viesti, kiitos siitä.
Oma lauantai oli kans hauska, näin lähikuppilassa paljon tuttuja. Lähi 'kirppis' oli auki, aikas yksityiset hinnat, mitään en ostanu. No, herkkuruokaa oli vielä. Katsotaan mitä huomiselle keksitään...
N63
Yritin tänään itse kutoa. Siis puikoilla. Olen lapsesta saakka käyttänyt tuota kutoa sanaa neulomisesta. Kävin aamulla ostamassa langat. Sellaista vaalean vihreää ehkäpä vähän mintun väriseen taittuvaa sekä samassa sävyssä raidallista jossa myös tummempaa vihreää. Näistä tarkoitus tehdä villasukka. No, minulla ei ole mitään muistoja kutomisesta. Joskus vuonna 2007 viimeksi koulussa olen kutonut. Näin olen opasvideoiden varassa. Olen ehkä vaan nyt niin väsynyt, että tein kaikki virheet. Loin silmikoita liian vähän jo huomasin liian myöhään. Työn purku. Sitten taas kudoin vahingossa sillä tynkälangalla välissä. Piti käyttää kerän lankaan. Taas purku. Sitten sekoilin oikein ja nurin joustinneuleessa. Taas purku. Lopulta en oikein edes tiedä enää mitä tehdä. En nyt jotenkin edes hahmota miten tavallaan siitä joustin neuleesta saa sen "ympyrän" eli varren. Itse kudon nyt kuin jotain huivia ja en saa sitä kudelmaa putkenmalliseksi kuin sukan varren pitäisi olla.
Jokin oikosulku nyt on päällä tämän asian kanssa. Mietin, että selviän, mutta heti alussa järki loppuikin. Opiskeluun liittyvää tämä. Otin vielä innokkaana lisäopinnoiksi ja nyt alan katua koko asiaa. Kun nyt edes pääsisi alkuun. Jotain kantapäätä en uskalla edes miettiä.
Nyt oikeasti turhauttaa tuo etten edisty yhtään. Väsyneenä ei tietysti saisi tehdä mitään tuollaista tarkkuutta vaativaa. Toki joku nyt katsoo tv:tä ja kutoo samalla. Mikä en ole sillä tasolla. Muuten olen ollut ulkona taas paljon. Kävin kaupassa ja on taas ruokaa. Punalapputuotteita ei oikeastaan ollut lainkaan. Yritän niitä aina metsästää. Itse pidän talvesta paljon, mutta jotenkin talvikin vähän väsyttää. Sitten, kun aurinko paistaa enemmän niin saattaa taas pää tulla kipeäksi ja vähän levoton olokin. Ehkä ihminen reagoi siihen valoon jotenkin pimeyden jälkeen.Pitäisi tänään vielä leipoa, kun lupasin äidilleni omenapiirakkaa. Täällä saa vieläkin kaupasta suomalaista omenaa. Tykkään niistä paljon.
Onko muilla muuten koskaan hiiriä sisällä? Täällä on niillä jokin reitti ja välillä varaajan takaa niitä ilmestyy. On ollut sisällä välillä. Pahin tilanne oli, kun olin saunassa ja menin suihkuun ja jokin tumma varjo vilahti ja se oli hiiri. En edes näe kunnolla ilman laseja. Oikeastaan näen melko huonosti. Tämä tietysti vaikeuttaa "pelastautumista" näissä hetkissä. En näe kunnolla ja tiedä mihin hiiri menee. Tuossa hetkessä vaan vaisto sanoi, että se oli hiiri ja istuin äkkiä suihkujakkaralle ja nostin jalat ilmaan. Kauhea hetki oli. En itse vaan raaski ostaa tappavia loukkuja. Ostan vaan sellaisia elävänä pyytäviä. Hiiri jää sinne ja käyn vapauttamassa sen kauemmas. En ole tappanut kuin yhden vahingossa, kun tuollaisen loukun ovi ei toiminut oikein ja hiirelle kävi köpelösti.
Kiva oli lukea, että muillakin parempaa fiilistä. Itsekin varmaan kaipaisin juttelua. Onhan se hyvä, että saa jutella jonkun kanssa jonka kanssa tietää, että löytyy se hyvä fiilis ja tavallaan ollaan samalla viivalla. Minuakin piristää ostosreissu, mutta ehkä myös joskus korostaa yksinäisyyttä. Näen paljon ihmisiä, mutta yksikään ei kuulu elämääni. Tai tunnen oloni monesti epävarmaksi. Tänään mietin myös kuinka moni ostaa niin paljon kaikkea. Itsekin olen ostanut. Nyt sitten yritän päästä turhasta eroon. En enää esim osta vaatteita uutena kuin harvoin. Hyvää viikonloppua toivon myös muille.
Ensiksi tein vähän rahaa ja kävin mökillä. Sitten alennusostoksia ja äsken söin graavilohivoileipiä. Nyt yläkertaan tekemään tosi hankalaa 5000 palan palapeliä.
Mä en ole yksinäinen, mutta oon paljon yksin. Itse tunnen oman tilan vapauttavammaksi. Vaikuttaa, että suurimmaksi osaksi ihmiset ovat ilkeitä toisille. Ainakin itselläni mielenterveys on koetuksella, kun mua vähätellään ja solvataan.
Noihin ketjuihin liittyen niin mielestäni niissä jauhataan aina samaa. Musaketjuissakin aina samat biisit pyörii ja harvemmin kuulee mitään uusia näkemyksiä. Mua tympäisee saman toisto ja sen takia itse oon vähentänyt palstan käyttöä. Voisin mäkin olla yksinäinen, jos sosiaaliset tilanteet eivät olisi masentavia.
Sä pitkästi kirjoittanut vaikutat oikein mukavalta tyypiltä. Jaksamisia yksinäisyyteesi ja toivottavasti saat kumottua yksinäisyytesi.