Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mitä tekisit, jos miehesi ei muistaisi sinua syntymäpäivänäsi?

Vierailija
17.10.2006 |

Mieheni lapsuudenkodissa syntymäpäiviä ei juhlittu eikä mieheni yleensä edes muista omaansa. On kuitenkin onnessaan, kun juhlistan hänen päiväänsä jotenkin ja olisi varmasti kovin kummissaan, jos joku vuosi en huomioisikaan häntä mitenkään. Lastemme syntymäpäiviä juhlimme myös, kuten myös muiden läheistemme.



Minä taas en ensimmäisen yhteisen vuotemme jälkeen ole mieheltä saanut onnittelua kummempaa huomiota merkkipäivänäni. Olen joka kerta tehnyt selväksi, että tämä loukkaa minua. Olemme tästä usein keskustelleet ja mieheni on luvannut parantaa tapansa. Hän ei ole mikään romantikko, mutta toivon sen verran toiveideni kunnioittamista häneltä, että olettaisin hänen haluavan ilahduttaa minua edes jotenkin.



Nyt on sitten taas syntymäpäivä tulossa. Mieheni juuri ilmoitti sopineensa erään menon sille päivälle. Aikaa tuohon menee koko päivä ja mies on siis vasta illansuussa kotona. En kommentoinut mitenkään, mutta mietin nyt sitten vain, että näinköhän äijä on kokonaan unohtanut, mikä päivä on kyseessä. En kyllä piru vie aio häntä siitä muistuttaa!



Mitä tekisitte minun tilanteessani? Jos muistutan, en saa koskaan tietää, olisiko hän muistanut asian muutenkin. Jos taas en muistuta, voin olla aika varma siitä, että saan sitten syntymäpäiväni kunniaksi loukkaantua taas oikein kunnolla. Lapsellista ehkä, mutta minä olen NAINEN, ja minä haluan mieheltäni huomiota! Jos mieheni olisi ilmoittanut, ettei halua meidän juhlistavan syntymäpäiviä eikä aio niin tehdä, olisi asia sillä selvä. Mutta kun näin ei ole. Kaikkien muita juhlistetaan paitsi minua. Nyyh.



Ehkä on tyhmää, että aikuinen ihminen loukkaantuu tällaisestä, mutta en varmaankaan ole ainoa.

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
17.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Merkinnät kirjoitan ihan huumorilla, esim. " osta rakkaalle vaimollesi kukkia, synttärit keskiviikkona!" ja sitten keskiviikkoillan varaan " kokoukselle vaimon kanssa" klo 16-23. Kokeile! ;-)

Vierailija
2/9 |
17.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luen lehteä suuri eleisesti, jos sieltä löytyy hyviä vinkkejä lahjoiksi tai menopaikoiksi. Miehelläni on tavattoman huono lahjamaku, luultavasti saisin lahjaksi oluttuopin " hauskalla" tekstillä, jos en itse antaisi sopivia vinkkejä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
17.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin kannattaa muistuttaa! Älä mokomasta loukkaannu. Jos synttärit on sinulle tärkeitä niin huolehdi että niitä juhlitaan. Jotkut, kuten minä, unohtaa niin helposti tuollaiset asiat mutta onneksi mieheni on samanlainen. Hääpäivää ei ole muistettu aikoihin ja joskus olen muistanut omat synttärit vasta samana päivänä, ketäköhän olisin syyttänyt ???Lasten synttäreitä toki juhlitaan, mutta aikuisten... ei väliä.

Vierailija
4/9 |
17.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

joskus menee itsellänikin iltapäivään asti, että muistan omat synttärini. Isä ja siskokin saattaa onnitella myöhässä, vain anoppi lähettää kortin. En tiedä mistä tuo mihen muistamattomuus on tullut, kun anoppi lahjoo joka merkkipäivän kohdalla minutkin. Se vaivaa oikeastaan enemmän, kun meidän suvussa ei ole ollut tapana antaa lahjoja aikuisille. Kerran sain mieheltä joululahjani seuraavana kesänä, ihan yllättäen. Se vasta olikin kivaa!

Vierailija
5/9 |
17.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kai noilla niin merkitystä ole?

Vierailija
6/9 |
17.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi naiset muistavat ilman muistutteluja? En suostu tuohon hommaan, olkoon sitten koko juttu. Tarkoitus on saada huomiota mieheltään, ei pakkolahjoja. Mitä iloa sellaisesta on? Sama sitten, vaikka kävisin itse ostamassa lahjani.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
17.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

täällä yksi, joka unohti viimeksi oman hääpäivänsä. Mutta niin unohti mieskin, joten kumpikaan ei loukkaantunut : ).

Vierailija
8/9 |
18.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


muutenkin puhutaan, tehdään yhteisiä suunnitelmia, kerrotaan toiveista jne. Minä ainakin toivon ääneen miten toivoisin syntymäpäivääni muistettavan. Ja nyt viime vuosina mies on kysynyt suoraan. Siis niin että viikottaisessa kalenteripalaverissa totean, että keskiviikkona on mun syntymäpäivä ja mies kysyy mitä toivoisin.



Tänä vuonna toivoin että söisimme yhdessä herkkuaamiaista ja sanoin että mulle pitäisi ostaa uimapuku. Mies laittoi aamiaista, mutta sain lahjaksi kirjan kun mies oli jo ehtinyt ostaa sen aikaisemmin työmatkalta. Ja kaikki olivat onnellisia.



Kerro mitä toivot. Jos synttäri on sulle tärkeä, niin on kai turhaa pilata sitä testaamalla osaako mies lukea sun ajatuksia ja todeta, että kappas vaan - ei osaa.



Oletko tullut ajatelleeksi, että mieskin ehkä toivoisi sinulta jotakin. Ei syntymäpäivään liittyvää, vaan jotain muuta teidän suhteeseen liittyvää. Eikö olisi kiva jos hän sanoisi sen suoraan eikä murjottaisi vaan mielessään, että miksi se ei ikinä tee mulle voileipää valmiiksi kun tulen myöhään kotiin... ei kai se olisi niin iso vaiva... kai se tietää mitä haluan... mutta ei vaan välitä tms.



Niin ja hyvää syntymäpäivää ap! Ymmärrän kyllä harmituksesi. Oli äitienpäivä tai syntymäpäivä, niin itse on nostettava lippu salkoon! Tsemppiä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
18.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ymmärtää yskän (tuskin johtuu siis pelkästään miehen huonomuistisuudesta).



Minäkin ennen ostelin avoukolleni lahjoja, laitoin kakut yms. hänen synttäreinään ja isänpäivänä. Enää en tänä marraskuussa aio " muistaa" kumpaakaan, koska äijä ei ollut tietävinään minun synttäreistäni keväällä, eikä myöskään äitienpäivänä (en EDES kukkapuskaa saanut). Mielestäni tuo äitienpäivän huomiotta jättäminen etenkin on TÖRKEÄÄ; saisi sen verran edes kunnioittaa sitä, että olen meille ihanan pojan tehnyt mm. karmean synnytyksen kera...



Ja meillä ei ole edes kyse muistamattomuudesta, vaan ukko muistaa tasan tarkkaan sellaiset (aina ennen osteli lahjoja, teki kakun sun muuta ihan oikeina päivinä...).