Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ujostelen miesystäväni lapsia. Auttaako aika?

Vierailija
16.10.2006 |

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

minkälainen suhde lapsilla on äitiinsä?

Vierailija
2/11 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


minkälainen suhde lapsilla on äitiinsä?

Suhteesta en sen enempää osaa sanoa.

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkä ikäisiä? Kauanko olette seurustellu ?

Oletko nähnyt nämä lapset useasti?

Vierailija
4/11 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos lapset on jo vanhempia, niin ei välttämättä päästä sua lähelle. Nuoremmat taas ripustautuu inhottavasti ja saattavat ruveta tuntumaan taakalta.

Vierailija
5/11 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Minkä ikäisiä? Kauanko olette seurustellu ?

Oletko nähnyt nämä lapset useasti?

Olen nähnyt melko lyhyesti 2 kertaa.

Ollaan seurusteltu nyt noin 6kk ja tarkoituksena olisi tapailla enemmän lasten kanssa, ihan vain päivällä pari-kolme tuntia kerrallaan. Lapset tapaavat paljon isänsä kavereita, useimmiten pariskuntia ja lapsiperheitä.

Mies on asunut noin vuoden erossa perheestään - sitä ennen eron " tekemistä" oli kestänyt yli puoli vuotta. Lähinnä taloudellisten asioiden järjestely viivytti yhdessäasumista, eikä tietenkään uutta asuntoa saa aivan heti eropäätöksen jälkeen.

Ero on silti melko tuore vielä ja ex puolisoiden välit kurjat.

ap

Vierailija
6/11 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hmm. Ripustautumisesta en tiedä, ei ole ollut mitään viitteitä sellaisesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsetkin saattavat ujostella ja olla hitaasti lämpiäviä.



Ole avoin. Kyllä se sitten siitä lähtee ...



Onko sulla muuten kokemuksia lapsista ?

Vierailija
8/11 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ettei mies ole läsnä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

- itsellänikin on lapsi.



Ei mua jännitä kavereiden lapset, koska mulle ei ole millään lailla tärkeää, pitävätkö he musta vai eivät.



Tällaisessa tilanteessa kun uusperhettä virittelee, stressaan aivan mielettömästi (ja mies myös). En siis TODELLAKAAN ole ikinä tuppautuvaa sorttia ja yleensä otan lapsen mieluummin ihmisenä kuin vaikka " toi on 4v tyttö, se tykkää tästa-tosta ja siitä (enkä suostu näkemään että sillä olis omia mielipiteitä)" .



Siis ei mulla ole mitään valmista repertuaaria, jolla edes tahtoisin yrittää suosion kalastelua temppuja tekemällä. Ei vitsejä, ei taikatemppuja, ei korttitemppuja, ei mitään. Yleensä tykkään huomioida jotenkin, mutta vasta jos lapset tulevat vähän vastaan. Pelkään vain, että lapset huomaavat jännitystä ilmassa ja tilanne jotenkin tulee kaoottiseksi :/



ap

Vierailija
10/11 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis ihan faktasti siihen voi mennä vaikka 10 vuotta eikä enää kyse ole sitten lapsista.



Mies on tosi suojelevainen eikä mielellään anna lastensa olla yhdenkään vieraan aikuisen seurassa ilman hänen jatkuvaa läsnäoloaan (no luetaan nyt pois harrastus, päiväkoti jne vastaavat " pakolliset" tilanteet).



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
16.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

sun kanssa. On varmasti niillekkin outoa kun on vielä niin tuore juttu.

Minkä ikäinen on oma lapsesi?



Uskon kyllä että tilanne kehittyy hyvään suuntaan kun aikaa kuluu.

Sulla kuitenkin on kokemusta lapsista ja tiedät millaista elämä on lapsen kanssa.



tsemppiä:)

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kaksi kolme