Olenko törkeä jos fantasioin tälläisestä?
Eli jos harrastan seksiä vammautuneen henkilön kanssa niin kiihoitun vähän siitä että hänen on vaikea liikkua. Tarkoitan siis amputoituja tai halvaantuneita. Ei kuitenkaan mitään sadistista tai sellaista että toivoisin kellekkään vammautumista. Muuten olen ystävällinen ja kunnioittava ihmisiä kohtaan, mutta ymmärtääkö tuon aina väärin ja mitä voin tehdä asialle?
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Ei, sehän on hyvä jos jokin erityispiirre kiihottaa, mikä monia ei kiihota. Ei varmaan kuitenkaan kannata tuoda sitä liikaa esille.
Itselläni ei ole vammaa, mutta varmaan itse ajattelisin, että sehän on hyvä, kun erityispiirteeni on plussaa.
Kiva kuulla että joku muu ajattelee samalla tavalla kuin minä :) joskus tuntuu että jos kehuu esimerkiksi jonkun amputoidun ulkonäköä, kokonaisuudessaan, niin he ottaa sen väärin ja ajattelevat että miten voit tykätä tästä erilaisesta vartalosta. Että sun on pakko olla joku friikki, mene pois
Mutta miten he haluais sitten erilaisuutensa nähtävän, teeskennellä ettei sitä ole olemassakaan, jos heistä ei saa tykätä sellaisina kuin ovat?
Tää on joku-filia, löytyy luetteloista.
Vierailija kirjoitti:
Tää on joku-filia, löytyy luetteloista.
Onko tälläiset fantasiat sitten viallisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on joku-filia, löytyy luetteloista.
Onko tälläiset fantasiat sitten viallisia?
Ei tietenkään 🏳🌈
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on joku-filia, löytyy luetteloista.
Onko tälläiset fantasiat sitten viallisia?
Ei tietenkään 🏳🌈
Okei, koska ajattelin että kerta ne menee tuonne filia osastoon niin mulla ois sitten joku seksuaalinen vinouma päässä josta tulisi päästä eroon. Kyllä nautin myös 'tavallisten' ihmisten kanssa seksistä ja eipä tämä rikollistakaan ole. Silti tuntuu että kun ihmiset kuulee ensimmäisenä, että mua kiihottaa jonkun ihmisen jalantynkä (ei kaikki, riippuu muodosta, kuinka pehmeä on, kiinostaako henkilö myös mua kasvoiltaan ja muuten vartaloltaan...) niin heille tulee ajatuksena päähän että olen friikki ja että haluaisin olla vaan sen ihmisen kanssa vamman takia, että mitenkään muuten en voisi myös seksuaalisesti haluta tai parisuhteessakin mulla pyörisi koko ajan vaan mielessä se hänen jalantynkä, eikä niin kuin esimerkiksi arkiset asiat että mitä tänään syötäisiin tai että voidaan keskustella muistakin asioista syvällisesti ja viettää ihanaa aikaa toistemme kanssa. Mistä nousee tämä ajatus etten välittäisi vammaisen ihmisen persoonallisuudesta? ja jos vammainen itse suhtautuu asiaan niin että ei, sä et voi haluta mua seksuaalisesti! niin tuntuu että ongelma on enemmän se ettei hän hyväksy itseään sellaisena kuin on ja yhteiskunta on rakentanut myös meille jotenkin sellaisen ajatusmallin että ei ole ok pitää vammaista henkilöä hyvännäköisenä... miksi? ketä se hyödyttää että pitäisi ajatella itsestään että on ruma? eli ainakaan se ei pitäisi loukata ketään jos pidän hyvännäköisenä
Niinkuin eräs sanoi tuolla niin on filia/fetissin muoto. Niinkauan kun ei liity alaikäisiin ja itseen tai muihin ei satu niin kaikki fetissit ja filiat on ok. Ei pidä itseään pitää friikkinä saati kieltää itseltäsi tällaista, koska patoutuneena se saattaa purkautua pahempana erimuodossa.
Vallanhalu? Koet olevasi ramman yläpuolella ja saat siitä sairasta nautintoa.
Vierailija kirjoitti:
Vallanhalu? Koet olevasi ramman yläpuolella ja saat siitä sairasta nautintoa.
Ei ole sairasta vaikka vallantunteesta saisikin nautintoa.
Ei, sehän on hyvä jos jokin erityispiirre kiihottaa, mikä monia ei kiihota. Ei varmaan kuitenkaan kannata tuoda sitä liikaa esille.
Itselläni ei ole vammaa, mutta varmaan itse ajattelisin, että sehän on hyvä, kun erityispiirteeni on plussaa.