Miksi joku haluaa täyttää elämänsä työllä vaikka ei olisi taloudellinen pakko?

Joidenkin mielestä työnteko on ihanaa. Eikö saisi olla?

Monille työ on se suurin elämään sisältöä tuova juttu.

Yrittäjälle yritys voi olla kuin lapsi, ja se on kaikki kaikessa.

Sama pätee varmaankin myös maanviljelijöihin, joilla tila kulkee suvussa ja on paljon enemmän kuin vain työpaikka.

Taiteilija on taiteilija ja työ on osa identiteettiä.

Vaikea on kuvitella hyvää lääkäriä, joka lakkaisi olemasta lääkäri kun työaika päättyy.

Joillekin töiden tekeminen on riippuvuus. Taustalla on samoja syitä, jotka voivat ilmetä myös päihteiden käyttönä, kiihkouskovaisuutena tai voimakkaana intohimona johonkin muuhun asiaan (esim. harrastukseen).

Ei 37,5 tuntia viikossa ole elämän täyttämistä työllä.

Saan työn tuomien haasteiden ratkaisemisesta hyvää mieltä. Edes josaain olen hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Ei 37,5 tuntia viikossa ole elämän täyttämistä työllä.

Nyt on kyse siitä että haluaa tehdä lisätöitä tai ylitöitä tai haalii vuoroja myös viikonlopuille, eikä jää oikeastaan mitään vapaa-aikaa.

Jos todella tekee sitä mistä nauttii ja työ on olennainen osa identiteettiä. Ei kyse ole mistään riippuvuudesta. Osa vain on ahkerampia ja kunnianhimoisempia kuin toiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei 37,5 tuntia viikossa ole elämän täyttämistä työllä.

Nyt on kyse siitä että haluaa tehdä lisätöitä tai ylitöitä tai haalii vuoroja myös viikonlopuille, eikä jää oikeastaan mitään vapaa-aikaa.

Joillekin työ on sitä "vapaa-aikaa". Ei ole tarpeen saada mitään erillistä "omaa aikaa".

Vierailija kirjoitti:

Saan työn tuomien haasteiden ratkaisemisesta hyvää mieltä. Edes josaain olen hyvä.

Jotain tällaista minäkin varmaan koen. En tee palkkatyötäni kuin sen 37,5 tuntia viikossa, tosin tietysti jakautuen niin, että joillakin viikoilla enemmän mutta sitten taas toisella otan saldovapaata. Esimerkiksi ensi viikolla pidän perjantain vapaata, joten tulee pitkä viikonloppu, kun torstaikin on pyhäpäivä.

Mutta töiden lisäksi minulla on neljä luottamustehtävää ja lisäksi olen mukana parissa muussa järjestössä/ryhmässä. Kokouksia on viikottain, enimmillään on ollut neljänä iltana viisi kokousta, yleensä toki vähemmän. Kokousten välillä pitää perehtyä asioihin ja se vie aikaa.

Lisäksi opiskelen työn ohessa. Minulla on yksi ylempi korkeakoulutututkinto, yksi AMK-tutkinto ja yksi ammattitutkinto, nyt opiskelen erikoisammattitutkintoa, joka lisää osaamistani tietyllä työhöni kuuluvalla alueella.

Uuden oppiminen, vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa, ongelmien ratkaiseminen, onnistumisenkokemukset, mielekäs tekeminen... ne nyt ainakin vetävät jatkuvasti uusiin tehtäviin. Tähän aikaan vuodesta päätän kerta toisensa jälkeen, että nyt en enää ota uusia vastuita ja velvollisuuksia, jotta ehtisin nauttia puutarhatöistä ja ulkoilusta, mutta niin vaan tuntuu, että tehtävät senkun vuosi vuodelta lisääntyvät.