Onko kenelläkään tämmöistä avioehtoa?

Lakimieskö tuon on laatinut?

Me tehtiin avioehto avioeron varalle. Kuolemantapauksessa mennään lain mukaan.

Aivan oikeen jos yhdellä on omaisuutta ja toinen köyhä. 

Ei taatusti, sillä avioehdossa ei voi määrätä perinnöstä mitään.

Meillä on avioehdossa vain yksi virke: Akka tiskaa.

Vierailija kirjoitti:

Lakimieskö tuon on laatinut?

Ei varmasti, koska avioehto ja testamentti ovat aivan eri asioita.

Avioehto joka on voimassa vain liiton päättyessä eroon on hyvin tavallinen, meilläkin on sellainen koska olemme lapseton pari. Sensijaan tuo teksti on surkea koska siihen on sotkettu perimysoikeus jota avioehdolla ei todellakaan säädellä. Kannattaisi sijoittaa ammattilaisen laatimaan asiakirjaan eikä alkaa itse tehtailla älyttömyyksiä.

Ap selvästikin sotkee perimisen ja avio-oikeuden perusteella saatavan tasingon. Selvitä itse ensiksi, mikä on näiden kahden ero.

Eihän tuo ole avioehto vaan testamentti tuossa muodossa. Avioehtoon ei voi kirjoittaa "perimisestä" eikä määrätä omaisuuden jaosta kuoleman jälkeen muulla tavalla kuin ositus avioliittolain mukaan tapahtuisi. Sen sijaan voi tehdä avioehdon, jossa lukee, että avio-oikeutta ei ole liiton päättyessä avioeroon, mutta avio-oikeus on normaalisti voimassa, jos liitto päättyy kuolemaan. Jos haluaa, että kuolintapauksessa puoliso perii mahdollisen tasingon lisäksi kaiken vainajan omaisuuden, sitten voi tehdä avioehdon lisäksi erillisen keskinäisen testamentin, jossa näin todetaan. Näin meillä on toimittu. Jos vähävaraisempi kuolee ensin, saa ensin verovapaasti tasinkona osan omaisuudesta ja perintönä sitten loput.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo ole avioehto vaan testamentti tuossa muodossa. Avioehtoon ei voi kirjoittaa "perimisestä" eikä määrätä omaisuuden jaosta kuoleman jälkeen muulla tavalla kuin ositus avioliittolain mukaan tapahtuisi. Sen sijaan voi tehdä avioehdon, jossa lukee, että avio-oikeutta ei ole liiton päättyessä avioeroon, mutta avio-oikeus on normaalisti voimassa, jos liitto päättyy kuolemaan. Jos haluaa, että kuolintapauksessa puoliso perii mahdollisen tasingon lisäksi kaiken vainajan omaisuuden, sitten voi tehdä avioehdon lisäksi erillisen keskinäisen testamentin, jossa näin todetaan. Näin meillä on toimittu. Jos vähävaraisempi kuolee ensin, saa ensin verovapaasti tasinkona osan omaisuudesta ja perintönä sitten loput.

Siis jos vähävaraisempi jää leskeksi, tarkoitin. Jos vähävarainen kuolee ensin, osituksen voi jättää toinittamatta kokonaan ja ottaa vain perinnön vastaan.

Aviopuoliso ei koskaan "peri" mitään. Sen sijaan leski saa osituksessa hänelle kuuluvan osan yhteisestä omaisuudesta (jollei avioehtoa ole).

t. päivystävä juristi

Vierailija kirjoitti:

Aviopuoliso ei koskaan "peri" mitään. Sen sijaan leski saa osituksessa hänelle kuuluvan osan yhteisestä omaisuudesta (jollei avioehtoa ole).

t. päivystävä juristi

"Päivystävä juristi" ei taida olla oikea juristi. Jos olisi, hän tietäisi, että lapsettoman vainajan perii hänen aviopuolisonsa, jos vainajalla ei ollut testamenttia.

Miksi kukaan muutenkaan tekisi avioehtoa, että toinen ei saa mitään. Eli kaikki siihen mennessä hankittu omaisuus pitäisi luovuttaa toiselle. Siinähän sitten kävelet ovesta ulos ilman vaatteita.

Avioehdolla säädetään avio-oikeutta, ei perimistä, ne ovat eri asioita!

Kuolemantapauksessa ensin selvitetään kummankin puolison kohdalta erikseen hänen varansa ja velkansa. Aviolesken mahdollinen oikeus tasinkoon selvitetään seuraavaksi, siihen voi vaikuttaa avioehto, kuten myös vainajan ja/tai puolisonsa saamien perintöjen ja lahjojen ehdot.

Vasta sitten tiedetään mikä on vainajan jäämistö eli häneltä jäävä perintö. Testamentin voi tehdä kenelle/mille haluaa, mutta jos vainajalta jäi rintaperillisiä eli lapsia tai lapsenlapsia jne., perimisvuorossa olevilla on kullakin oma oikeus, niin halutessaan, saada jäämistöstä lakiosansa eli puolet perintöosastaan, jos sitä on testamentilla loukattu. Silloin täytyy määräajassa tehdä lakiosavaatimus testamentin saajalle.

Jos vainajalla ei ollut rintaperillisiä, hänet perii avioleski, joka saa vapaasti käytää ja myydä, mutta ei saa tehdä perimästään lahjoituksia, eikä testamenttia. Leskenkin kuoltua hänen pesänsä jaetaan molempien sukujen kesken, toki leski voi omata osuudestaan tehdä testamentin. Näin jos leski peri puolisonsa lain perusteella.

Jos leski saikin jäämistön vainajan testamentilla, noudatetaan testamenttin määräyksiä, esim. mihin osaan on omistusoikeus ja toisaalta mihin vain hallitaoikeus, jonka omistusoikeus on testamentilla määrätty toisaalle. On siis suuri merkitys sillä, perikö leski lain perusteella vai saiko testamentin.

Avioleskellä on aina oikeus tavanomaisen koti-irtaimiston hallintaan ja ellei hän itse omista hänelle sopivaa asuntoa, hänellä on oikeus jonkun hänelle sopivan, kuolinpesän omistaman asunnon elinikäiseen hallintaan. Tuo on lain vähimmäismääräys, joten testamentilla on hyvä antaa leskelle myös oikeus myydä asunto toisen asunnon ostamiseksi.

Kertaukseksi: avioehto ei korvaa testamenttia, eikä testamentti avioehtoa. Avioehto pitää rekisteröidä, mutta sitä ei voi siinä yhteydessä "tarkistuttaa" tai teettää, se on juristin työtä ja sen juristin asiakkaana pitää olla kummankin, muuten hän pitää vain oman asiakkansa puolta! Älkää koskaan suojatko vain toisen puolison omaisuutta, sillä vähävarainenkin voi vuosien myötä vaurastua, jolloin vain hänen omaisuutensa jaettaisiin kun toisen omaisuus olisi suojassa!

Mun kaverilla lukee avioehdosaa, että mies saa joka kesä lähteä kalareissuun viikoksi kavereiden kanssa, eikä asiaa saa millään tavalla estellä.

En tiedä oliko kuinka paljon huumoria mukana, kun ehtoa kirjoitettiin.