Mikään (valmis) ruoka tai herkku ei maistu enää hyvälle. Addiktoi ehkä mutta loppuen lopuksi melkein kuin pahvia söisi.

Onko vika omassa mieltymyksessä vai osuuko havainto kohdilleen muidenkin ihmisten kanssa?Minä rakastan ruokaa, olen aina rakastanut. En ole edes nirso. Olen syönyt liikaakin enkä aina tunnista rajoja jos ruoka on liian hyvää. Olen taipuvainen sokerikoukkuun tai muuten roskaruokaan, joten pakko näin aikuisempaa tiedostaa enemmän mitä syön ja yrittää pysyä erossa. Joskus on kuitenkin ihana vain unohtaa aika hetkeksi, ostaa jokin herkku ja käpertyä sohvalle loppuillaksi.Tässä pohdiskelin, että tänään vois ehkä olla sellainen ilta mutta ei tee mitään mieli, joten antaa olla. Yritän makustella asioita mielessäni, mikä olisi hyvää. Kaikki on nykyään jotenkin aivan yli makeaa tai muuten outoa. Suklaalevy ei tyydytä, ei karkit, ei keksit. Ei sipsit eikä limpparit. Maistuu oudolle, mitäänsanomattomalle. En pidä edes enää makkaroista, en jauhelihasta, en broilerista. En tiedä... Ruoasta on tullut itselleni nyt päänvaiva. Mielihaluja on ja tekisi mieli syödä hyvää ruokaa mutta kun saan ruoan eteeni ja oikeasti maistelen ja syön sitä, en saa siitä mitään irti. Syön vain syömisen ilosta sitten ja nälkään mutta en nautintoon. Sama myös kebab-annokset, pizzat... Kuin "pahvia" mitäänsanomatonta ruokaa kaikki nykyään. Ellei ole sitten joku itse tehnyt ja leiponut. Kai sitä on vaan hieman vanhetessa alkanut arvostamaan enemmän laatua. Voisin kuvitella hakevani jostain yksityisen yrittäjän kahvilasta lämpimiä, juuri uunista tulleita suolaisia ja makeita leivonnaisia. Itsetehtyä mehua tms voisin juoda. Arvostaa ruoan alkuperää ja tekoa.Omat mieltymykset ovat tainneet muuttua ja tässä olen vasta herännyt viime aikoina siihen.