Varattu nainen: mitä oikeasti ajattelet sinkuista
Olen huomannut, että varattujen naisten asenne sinkkuihin muuttuu heti, kun he alkavat seurustella. Saman tien ollaan olevinaan vähän parempia ja katsotaan alaspäin sinkkuja. Ikään kuin varatut olisivat päässeet "elämässä eteenpäin" ja sinkku olis jäänyt jollekin alatasolle, josta varatut ovat päässeet eroon. Onko vaihetta milloin sinkkuus muodostuu noloksi? Ja esimerkkejä "nolosta" tai "säälittävästä" sinkusta.
Kommentit (14)
Riippuu sinkusta. Jos on fiksu ja puhuu fiksuja, pidän fiksuna. Jos on esim. moraaliton, en arvosta.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu sinkusta. Jos on fiksu ja puhuu fiksuja, pidän fiksuna. Jos on esim. moraaliton, en arvosta.
Mä olen tosi kaukana fiksusta ja ulosanti on ihan hirveän kömpelöä, olen sosiaalisesti tosi outo. Mutta moraali on vuoren korkuinen. Eihän nuo asiat korreloi keskenään ollenkaan.
Ohis
No ei kyllä muiden ihmisten olemiset ja tekemiset jaksa minua tuolla tasolla kiinnostaa. Eli en ole mitään mieltä, koska en ole asiaa miettinyt.
No näin pitkässä suhteessa olleena haaveilen vähän väliä olevani sinkku, mutta sittenkin jatkan tätä suhdetta aina ja aina vaan
Olisi kiva luuhata baareissa ym.
Ajattelen, että joko ei ole löytänyt itselleen sopivaa kumppania tai ei ole kiinnostunut sellaista etsimään. Mun mielestä sinkkuus ei muodostu "noloksi" missään vaiheessa. Sinkkuna olemista nolompaa on olla jatkuvasti haku päällä ja tyytyä ihan kehen vaan saa, jottei tarttisi olla yksin. Tosin siinä kohtaa miellän ihmisen läheisriippuvaksi/huonoitsetuntoiseksi, eikä kummassakaan tilanteessa ole mitään noloa. Heille soisin voimia löytää itsensä, jotta voisivat nauttia elämästään enemmän joko sinkkuna tai suhteessa. Sun ystävät taitaa olla melko nuoria, tai sitten heidän elämän tärkein päämäärä on löytää (tasokas) kumppani. Myös häpeä omasta sinkkuudestaan voi aiheuttaa tollaista ylenkatsomista muita sinkkuja kohtaan. Tai sitten sä itse häpeät sun sinkkuutta, ja sen takia tulkitset muidenkin häpeävän sitä.
Mitä nämä iänikuiset kyselyt ovat? Noin pääsäntöisesti kukaan ei ajattele kenestäkään tai mistään mitään! En minä ainakaan. Hetki eletään ja sitten kuollaan pois!
Käännetään asia niin päin, että naiset yleensä tykkäävät kiinnostua varatuista miehistä, mutta sinkkumiehet eivät tunnu naisille kelpaavan koskaan, paitsi jos mies on vähintään 8/10 naamasta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä nämä iänikuiset kyselyt ovat? Noin pääsäntöisesti kukaan ei ajattele kenestäkään tai mistään mitään! En minä ainakaan. Hetki eletään ja sitten kuollaan pois!
Tämä juurikin! Joutavia mietteitä! Menkää saatana töihin tai vaikka Ukrainaan sotimaan!
Ei kai enää ihmisiä arvoteta sen mukaan, onko parisuhteessa vai ei. Mutta sen olen huomannut, että vielä suurten ikäluokkien naisille naimisiinmeno on ollut elämän tärkein asia. Lähes kuka tahansa on joillekin käynyt, kunhan on saanut itselleen vaimon statuksen.
Itse sinkkuna sivusta euraan onnettomia suhteita .OLisi pitänyt lopettaa jo aikoja sitten mutta usein naiset ovat taloudellisesti riippuvaisia miehen tuloista. Että siinä vaan jatketaan ja riidellään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nämä iänikuiset kyselyt ovat? Noin pääsäntöisesti kukaan ei ajattele kenestäkään tai mistään mitään! En minä ainakaan. Hetki eletään ja sitten kuollaan pois!
Tämä juurikin! Joutavia mietteitä! Menkää saatana töihin tai vaikka Ukrainaan sotimaan!
Hittojako itsekin tänne kirjoittelet näin joutavaan ketjuun! Mene Ukrainaan sotimaan siitä!
Vierailija kirjoitti:
Ei kai enää ihmisiä arvoteta sen mukaan, onko parisuhteessa vai ei. Mutta sen olen huomannut, että vielä suurten ikäluokkien naisille naimisiinmeno on ollut elämän tärkein asia. Lähes kuka tahansa on joillekin käynyt, kunhan on saanut itselleen vaimon statuksen.
Kyllä minä olen huomannut itseni väheksyntää sen perusteella, että olen perheetön. Etten ymmärrä mistään mitään. Ja tämä ihan oman (40v) ikäisiltä ihmisiltä. Ja paskaltahan se tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen, että joko ei ole löytänyt itselleen sopivaa kumppania tai ei ole kiinnostunut sellaista etsimään. Mun mielestä sinkkuus ei muodostu "noloksi" missään vaiheessa. Sinkkuna olemista nolompaa on olla jatkuvasti haku päällä ja tyytyä ihan kehen vaan saa, jottei tarttisi olla yksin. Tosin siinä kohtaa miellän ihmisen läheisriippuvaksi/huonoitsetuntoiseksi, eikä kummassakaan tilanteessa ole mitään noloa. Heille soisin voimia löytää itsensä, jotta voisivat nauttia elämästään enemmän joko sinkkuna tai suhteessa. Sun ystävät taitaa olla melko nuoria, tai sitten heidän elämän tärkein päämäärä on löytää (tasokas) kumppani. Myös häpeä omasta sinkkuudestaan voi aiheuttaa tollaista ylenkatsomista muita sinkkuja kohtaan. Tai sitten sä itse häpeät sun sinkkuutta, ja sen takia tulkitset muidenkin häpeävän sitä.
Pisti silmään tuo, että asetat itsesi asemaan jolla on oikeus tuomita toisen parisuhteita. Jos toinen on suhteessa, niin pitääkö se hyväksyttää sinulla (ja mitkä ovat hyväksymisen määreet?) että onko se läheisriippuvuutta vai oikeutettu suhde?
Eikä kalikka kalahtanut, itse en ole seurustellut koskaan.
No olipa typerä aloitus. En todellakaan alkanut ajatella noin kun aloitin seurustelun nykyisen miehen kanssa. On jokaisen oma asia onko sinkku vai parisuhteessa. Ei kaikki edes halua olla parisuhteessa vaan viihtyvät oikein hyvin sinkkuina.