Missä maassa arvostetaan erilaisuutta?
Kommentit (14)
Ei missään. Ihmiset tyypillisesti samaistuvat ihmisiin, jotka muistuttavat heitä itseään, samanlaiset ihmiset porukoituvat ja samanlaisia on helppo ymmärtää. Isossa kaupungissa kuitenkin "kaikki on jo nähty" eikä erilaisuutesi hämmennä niin monia. Ja sieltä voit löytää helpommin itsesi kaltaista seuraa.
Ei sitä välttämättä missään erityisesti arvosteta, mutta voidaan eri verran sietää. Enemmän tai vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Ei missään. Ihmiset tyypillisesti samaistuvat ihmisiin, jotka muistuttavat heitä itseään, samanlaiset ihmiset porukoituvat ja samanlaisia on helppo ymmärtää. Isossa kaupungissa kuitenkin "kaikki on jo nähty" eikä erilaisuutesi hämmennä niin monia. Ja sieltä voit löytää helpommin itsesi kaltaista seuraa.
Juu tätä komppaan. Jossain new yorkissa toki porukka on monimuotoisempaa, mutta siellä toisaalta se ”monimuotoisuus” on se samanlaisuus, jos olet siellä erilainen - eli etelän juntti crocseissa niin se on erilaisuutta jota ei hyväksytä. Eli aina tietyissä kulttuureissa, piireissä, kaveriryhmissä ym. on se omanlainen ”samankaltaisuus” josta poikkeamista ei katsota hyvällä.
Ihminen on laumaeläin ja pyrkii hakeutumaan samankaltaiseen joukkoon jossa tulee hyväksytyksi.
Länsi-euroopan maat on paljon suvaitsevaisempia kuin itä-euroopan maat.
Vierailija kirjoitti:
Ei missään. Ihmiset tyypillisesti samaistuvat ihmisiin, jotka muistuttavat heitä itseään, samanlaiset ihmiset porukoituvat ja samanlaisia on helppo ymmärtää. Isossa kaupungissa kuitenkin "kaikki on jo nähty" eikä erilaisuutesi hämmennä niin monia. Ja sieltä voit löytää helpommin itsesi kaltaista seuraa.
Tämä on jännää kun vertaa tuota siihen, että samaan aikaan tutkimutsen mukaan kaikkein eniten yksinäisiä ihmisiä elää ja asuu alueilla ja paikoissa, joissa on suhteessa eniten muita ihmisiä lähellä; eli esimerkiksi juri suur-kaupungeissa. Ehkä se, että "kaikki on jo nähty" tarkoittaa myös sitä, että harva enää jaksaa isommissa kaupungeissa enää oikeasti välittää; ei hämmästytä, ei kiinnitetä huomiota kuljetaan vain kiireessä ja omiin puuhiinsa liimautuneena ohi lasittunein silmin, kuulokkeet korvilla.
Yliopisto-opiskelija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei missään. Ihmiset tyypillisesti samaistuvat ihmisiin, jotka muistuttavat heitä itseään, samanlaiset ihmiset porukoituvat ja samanlaisia on helppo ymmärtää. Isossa kaupungissa kuitenkin "kaikki on jo nähty" eikä erilaisuutesi hämmennä niin monia. Ja sieltä voit löytää helpommin itsesi kaltaista seuraa.
Juu tätä komppaan. Jossain new yorkissa toki porukka on monimuotoisempaa, mutta siellä toisaalta se ”monimuotoisuus” on se samanlaisuus, jos olet siellä erilainen - eli etelän juntti crocseissa niin se on erilaisuutta jota ei hyväksytä. Eli aina tietyissä kulttuureissa, piireissä, kaveriryhmissä ym. on se omanlainen ”samankaltaisuus” josta poikkeamista ei katsota hyvällä.
Ihminen on laumaeläin ja pyrkii hakeutumaan samankaltaiseen joukkoon jossa tulee hyväksytyksi.
Juuri näin, ja siksi päättäjien ei tule odottaa kansalta uusien tulijoiden välitöntä hyväksyntää tai edes koskaan.
Britit ovat tunnettuja omalaatuisuudestaan, saarivaltioon mahtuu monenmoista höyrähtäneistä kissanaisista junabongareihin ja kaikkea siltä väliltä.
Mutta kaikki osaavat kohteliaisuuden pienimmätkin nyanssit, tahdikkuuden ja sosiaalinen pelisilmä hiotaan jo lapsuudessa.
Sellainen suomalainen puhumaton ja töksäyttelevä 'erilaisuus' ei ole hyväksyttävää briteille, vaan tällaista tyyppiä pidetään tyhmänä.
Vierailija kirjoitti:
Britit ovat tunnettuja omalaatuisuudestaan, saarivaltioon mahtuu monenmoista höyrähtäneistä kissanaisista junabongareihin ja kaikkea siltä väliltä.
Mutta kaikki osaavat kohteliaisuuden pienimmätkin nyanssit, tahdikkuuden ja sosiaalinen pelisilmä hiotaan jo lapsuudessa.
Sellainen suomalainen puhumaton ja töksäyttelevä 'erilaisuus' ei ole hyväksyttävää briteille, vaan tällaista tyyppiä pidetään tyhmänä.
Toisaalta Britit on Suomeen verrattuna merkittävämmässä määrin luokkayhteiskunta, jossa voidaan sallia se, että toinen on "erilainen" kunhan hän ei tuo omaa "erilaisuuttaan" minun kuplaani ja luokkaani.
Yliopisto-opiskelija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei missään. Ihmiset tyypillisesti samaistuvat ihmisiin, jotka muistuttavat heitä itseään, samanlaiset ihmiset porukoituvat ja samanlaisia on helppo ymmärtää. Isossa kaupungissa kuitenkin "kaikki on jo nähty" eikä erilaisuutesi hämmennä niin monia. Ja sieltä voit löytää helpommin itsesi kaltaista seuraa.
Tämä on jännää kun vertaa tuota siihen, että samaan aikaan tutkimutsen mukaan kaikkein eniten yksinäisiä ihmisiä elää ja asuu alueilla ja paikoissa, joissa on suhteessa eniten muita ihmisiä lähellä; eli esimerkiksi juri suur-kaupungeissa. Ehkä se, että "kaikki on jo nähty" tarkoittaa myös sitä, että harva enää jaksaa isommissa kaupungeissa enää oikeasti välittää; ei hämmästytä, ei kiinnitetä huomiota kuljetaan vain kiireessä ja omiin puuhiinsa liimautuneena ohi lasittunein silmin, kuulokkeet korvilla.
Yliopisto-opiskelija
Massaihmisyys. Ei pidä antaa pinnan hämätä. Suvaitsevaisuuskin opeteltua, koska kuuluu. Useimmiten se on joko välinpitämättömyyttä tai fanatismia. Ei suotta puhuta kuplista. Toki kuplien väliin putoaa porukkaa. Ehkä osa niistä hengaa juuri täällä?
Riippuu, mitä arvostamisella tarkoitetaan. Suomessa ainakin saa varsin laajasti toteuttaa ihan mitä vain sairasta käyttäytymistä, kunhan on tarpeeksi erilainen.
Suomessa. Täällä pitää olla nimenomaan "erilainen", niin saa arvostusta. "Samanlaisuus" on junttia ja siten paha asia.
Suurissa kansainvälisissä kaupungeissa, Lontoo, New York, LA etunenässä