Pääsiäinen ahdistaa - yksinäisyys
Lapset isällään, ei mitään suunnitelmia.
Olisi yksi uusi tuttavuus, mutta ei taida olla oikeasti kiinnostunut. Kaverit perheellisiä ja omissa oloissa.
Ahdistaa vain nämä extra vapaat, kun korostuu ettei ole elämää. Olisihan sitä kaikenlaista mitä pitäisi hoitaa jne., muttei jaksa innostaa. Eikä mikään muukaan.
Mitä teette vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (13)
Ainakin itse mielelläni toivottaisin kaverini tervetulleeksi mukaa meidän pääsiäisen viettoon. Ei perheeni tarkoita, etteikö meille mahtuisi ruokapöytään / illan viettoon :)
Tai yökyläänkin.
Sähän voit ap ryypätä. Se on hauskaa.
Tässä koronatilanteessa en ehkä lähtisi ulkomaille mutta varaisin pariksi yöksi hotellihuoneen jostain toisesta kaupungista ja lähtisin sinne minilomalle. Söisin hyvin, kävisin museoissa ja näyttelyissä, lojuisin hotellihuoneen kylpyammeessa, menisin juomaan lasin tai useammankin viiniä johonkin kivaan paikkaan, varaisin mukaan jonkun hyvän romaanin ja lukisin sitä nukkumaan mennessä.
Itse asiassa tekisi mieli tehdä noin, vaikka en edes joudu olemaan pääsiäisenä yksin.
Vierailija kirjoitti:
Tässä koronatilanteessa en ehkä lähtisi ulkomaille mutta varaisin pariksi yöksi hotellihuoneen jostain toisesta kaupungista ja lähtisin sinne minilomalle. Söisin hyvin, kävisin museoissa ja näyttelyissä, lojuisin hotellihuoneen kylpyammeessa, menisin juomaan lasin tai useammankin viiniä johonkin kivaan paikkaan, varaisin mukaan jonkun hyvän romaanin ja lukisin sitä nukkumaan mennessä.
Itse asiassa tekisi mieli tehdä noin, vaikka en edes joudu olemaan pääsiäisenä yksin.
Itse asiassa tein noin talvilomalla, mutta tuli vain entistä tyhjempi olo :/
Ennen pidin yksin olemisesta, kun se oli luksusta eikä pakollista.
ap
En ole ahdistuksessani ennen kirjoittanut. Ehkä muitakin sitten ahdistaa. Ei ole kivaa.
Opiskeluaikoinani muistan tuon viiltävän yksinäisyyden tunteen pääsiäisenä (ja vappuna) kun ei ollut varaa matkustaa kotikonnuille ja ei tuntenut vieraassa paikassa ketään tarpeeksi hyvin että olisi voinut viettää vapaa-aikaa jonkun kanssa tai pyytää kylään.
Sitä katsoi monta kertaa ikkunasta kun muut lähti iloisina ystävien kanssa juhlimaan samasta kerrostalosta, itse jäi sinne ankeaan itsemurhayksiöön.
Onneksi nyt tilanne toinen kun muutaman vuoden päästä opiskeuista löytyi elämänkumppani (netistä muuten, minne menin yksinäisyyttä karkuun keskustelemaan).
Pääsiäinen on yksi pitkä viikonloppu. Nauti omasta rauhasta ja hemmottele itseäsi. Lue hyvä kirja, katso elokuva, kuuntele musiikkia tai vain hiljaisuutta. Suunnittele itsellesi uusi harrastus, selaa vaikka kansanopiston tarjontaa.
Ei ne sen kummempia ole kuin muutkaan viikonlopun päivät ja muut satunnaiset vapaapäivät töistä. Otat ne levon kannalta, se oikeasti on luksusta tehdä mitä itse haluaa, syödä mitä haluaa, katsoa telkkarista mitä haluaa, lukea kirjaa, hemmotella kaikintavoin itseään, mennä vaikka elokuviin. Se on nimenomaan asenteesta kiinni.
Jos kaipaat seuraa, ole seurana jollekin toiselle yksinäiselle. Suomessa on tyyliin joka viides ihminen yksinäinen, joten vaihtoehtoja kyllä on. Johonkin faceryhmään laitat postauksen että olet yksinäinen ja kaipaat ystävää, porukkaa ilmoittautuu varmasti, olen nähnyt paljon tälläisiä ilmoituksia, varsinkin mammat- ryhmässä ja muissa naisten ryhmissä, niin ei tule vastauksia seksiä hakevilta miehiltä.
Noin lyhyet vapaat menee, vaikka maanraossa. Yksin minäkin yleensä nysvään.
Rupea tekemään Youtubeen vaikka ASMR-videoita. Me sitten voimme arvioida niitä.
Osta hyvää ruokaa ja vaikka pääsiäismunia.
Sauno ja tee joku hemmotteluhoito itsellesi (esim. kasvonaamio ja jalkakylpy).
Katso elokuvaa ja syö pääsiäismunia.
Käy paikkakuntasi pääsiäisvaelluksessa jos sellainen järjestetään.
Tsemppiä💛 (nyt ehtii muuten vielä istuttamaan rairuohon, tuollaiset ihan pienetkin jutut piristää kummasti)
Ala elää elämääsi, ei sitä kukaan muukaan voi puolestasi tehdä. Asennemuutos?