Mistä puu kasvaa?

Tietääkö kukaan?

Joka suuntaan.

Pituutta, paksuutta ja aina vaan massiivisemmat juuret.

Kysyt mistä?  Siemenestä! Ajattele massivista tammea, sekin oli vain pieni siemen kerran.

Olen ajatellut että tyvestä, mutta paksuuntuu vuosirenkaiden myötä joka puolelta runkoa.

Juuresta, rungosta, oksien tyvestä.  Lehdet yhteyttävät auringonvaloa.  Tarvitaan vettä, valoa, ravinteita mullassa.

Puun vuosirenkaat kertovat iän.

Pituutta kasvaa kärkisilmuista, ei tyvestä. Eli tyvi pysyy ns. ikuisesti paikallaan, ei siirry ylöspäin.

Vierailija kirjoitti:

Juuresta, rungosta, oksien tyvestä.  .

VÄÄRIN. Oksat ei kasva tyvestä vaan kärjestä.

Useimmiten maasta.

Vierailija kirjoitti:

Kysyt mistä?  Siemenestä! Ajattele massivista tammea, sekin oli vain pieni siemen kerran.

Terho, ei siemen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyt mistä?  Siemenestä! Ajattele massivista tammea, sekin oli vain pieni siemen kerran.

Terho, ei siemen.

Terhon sisällä on siemen tai yleensä kaksikin siementä.

Vierailija kirjoitti:

Pituutta kasvaa kärkisilmuista, ei tyvestä. Eli tyvi pysyy ns. ikuisesti paikallaan, ei siirry ylöspäin.

Näin. Oksanhaarukkaan nostettu hevosenkenkä ei nouse ylöspäin, vaan kasvaa puun sisään juuri siinä paikassa.

Oksat ja latva kasvavat kärjestä, puu kasvaa joka vuosi paksuutta vuosirenkaan verran.

Pellonreunapuiden tyvestä jätetään yleensä pari metriä pois piikkilankojen, naulojen ja hevosenkenkien varalta, kun sahattaviksi tukeiksi kaadetaan.

Poimin jotain Wikipediasta artikkelista Puu, biologia

"Kuori koostuu nilasta ja jällestä. Jälsi kasvattaa puusolukkoa sisäänpäin ja nilaa ulospäin."

"Lehtien viherhiukkasissa (klorofylli) tapahtuu yhteyttämisreaktio, jossa vedestä ja hiilidioksidista syntyy auringosta saatavan energian avulla glukoosia kasvin ravinnoksi sekä happea. Glukoosista kasvi valmistaa edelleen muita orgaanisia yhdisteitä kuten selluloosaa ja ligniiniä, jotka muodostavat pääosan puun kuiva-aineesta."

"Puun ydinosa varastoi ravintoa seuraavaa kasvukautta varten. Alempana rungossa ydin on kuollutta puuta. Tämä sydänpuu toimii puuta jäykistävänä osana. Monissa puulajeissa sydänpuu on tummempaa kuin pintapuu ja se on yleensä rungon arvokkain osa. Sydänpuun osuus lisääntyy kun puu kasvaa. Pintapuu eli manto on elävää puuainesta, jossa vesi ja ravinteet siirtyvät juurista latvukseen."

"Puut lisääntyvät eri tavalla, yleisin on lisääntyminen siementen avulla. Jotkut puut vesovat jolloin uusi puu on perimältään sama kuin vesonut puu. Myös irronneet osat voivat alkaa kasvaa. Juuri istutettu puu on taimi, hieman kasvanutta voidaan sanoa vesaksi. Kaadetusta puusta jää kanto."

"Kun puu kaatuu – tai kaadetaan – niin, että se jää nojaamaan toiseen, vielä pystyssä olevaan puuhun, ilmiötä kutsutaan konkeloksi, tai konkeloon jäämiseksi. Pystyyn kuivunut puu on kelo. Veteen joutunutta ja siihen vetyttyään uponnutta puuta kutsutaan hakopuuksi. Maahan kaatunut ja siihen lahoamaan jäänyt puu on lieko tai maapuu."

"Lehtensä varistavilla puilla lehtivihreä vetäytyy syksyn tullessa puun runkoon, jonka jälkeen lehdet vaihtavat väriään keltaisen ja mahdollisesti punaisen sävyihin ennen kuin putoavat puusta. Ilmiötä sanotaan ruskaksi."

"Osa puista on ainavihantia eli ne säilyttävät lehtensä vihreinä ympäri vuoden. Suomessa vain havupuut ovat ainavihantia, mutta etelämpänä, esimerkiksi Välimeren maissa, on runsaasti myös ainavihantia lehtipuita."

"2016 julkaistussa laserkeilauksella tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että koivulla on unirytmi, joka näkyy viisimetrisessä puussa systemaattisena enimmillään noin kymmenen senttimetrin nuokahduksena yöaikana. Alin piste oli muutama tunti ennen auringonnousua ja aamulla puut palautuivat takaisin alkuperäiseen asentoonsa parissa tunnissa."

Vierailija kirjoitti:

Useimmiten maasta.

Ja kasvaa myös maan alle, nimittäin juuristo kasvaa.

Tietää kaikki, jotka ovat käyneet peruskoulun ja olleet edes läsnä biologian tunnilla.

Yllättävän moni luulee silti, että puu voi kasvaa pituutta niin kuin heinä .