Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Taas ahdistaa, tytär masentunut, minä myös
01.04.2022 |
Siinäpä se. Tytär makaa sängyssään itkemässä. Ei aio kertoa mikä vaivaa, en osaa kuulemma auttaa, en varmasti osaakaan, en ole psykiatri tai terapeutti. Tytär kieltäytyi viime viikolla lähtemästä psykiatriselle hoitajalle, eikä siitä hyötyä ole ollutkaan. Takana monen kuukauden osastojakso. Mun piti mennä tänään miesystäväni luokse, enkä nyt taida edes haluta mennä, vaikka olen viikon odottanut. Ja kyllä, ajattelen itseäni, olen vuosia ollut tyttären tukena kaikessa, aina läsnä, työkyky on mennyt. Ja varmaan kohta menee suhdekin. Nuorella on myös autismin kirjon oireilua. Väsyttää ja itkettää. Tekis mieli huutaa ja raivota.
Kommentit (15)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On muuten yleinen kuvio tämä. Yleensä tyttärellä on lisäksi lasuasiakkuus. Hän on masentunut eikä huoli apua. Äiti mt-syistä pois työelämästä eikä pysty tai halua tukea lastaan. Energiaa riittää siitä huolimatta nettideittailuun ja miesystävien tapailuun.
Se on todella raskasta, tiedän. Kun tuntuu, ettei mikään auta, eikä mitään pysty tekemään. Joskus voi yrittää laittaa toivonsa siihen, että ikä auttaa teinillä. Että joskus helpottaa.
Ja itsestään on pakko pitää huolta. Jos kumminkin kävisit tapaamassa, vaikka lyhyesti, miesystävääsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tytärkin ollut jo viikon ilman munaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko hänellä lukko ovessa että saa parittelurauhan?
Vierailija kirjoitti:
Se on todella raskasta, tiedän. Kun tuntuu, ettei mikään auta, eikä mitään pysty tekemään. Joskus voi yrittää laittaa toivonsa siihen, että ikä auttaa teinillä. Että joskus helpottaa.
Ja itsestään on pakko pitää huolta. Jos kumminkin kävisit tapaamassa, vaikka lyhyesti, miesystävääsi?
"Tapaamassa". Miksei voi soittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä taas nähtiin, että ei tällaiseen maailmaan kannata tehdä lapsia.
Olin 16-vuotiaana 3kk yhteensoittoon ilman munaa ja se veti naaman niin mutruun ettei meinannut siitä enää oiota ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertoiko tyttö miksi et osaa auttaa? Mihin tyttö tarvitsee nyt tukea? Keskusteletteko te oikeasti keskenänne vai onko kommunikointi huutamista ja raivaamista? Mitäs jos yrittäisitte ensin rauhoittua ja sitten keskustella asioista.
Ihmisten pitäisi tajuata etteivät hoitsut ole aina psyyken ja psykologian ammattilaisia, siellä voi olla kuka tahansa. Yleensä psykiatri yksityisellä tekee diagnoosin (toivottavasti ei väärää, sekin mahdollista joskus) sinne ei ole pakko mennä ja terapeutti terapioi joka tapauksessa, se perustuu hlön omaan haluun mennä sinne jokusen kerran - jos se on hyväksi ja tuntuu oikealta. Osalla huono terapeutti pahentaa asiaa (psykologi ei ole terapeutti, voi olla myös väärä paikka) tai jos nuori yritetään työntää väkisin johonkin yhteiskunnan muottiin. Teinillä ahdistus ja itku on tyypillistä, myös kaksikymppisenä. Ja vanhemman tehtävä ei ole jäädä kotiin hössöttämään nuoren ympärille (ellei ole ääritilanne että jonkun pitäisi olla kotona), vaan päästää nuori omaan elämään ja antaa asioiden mennä eteenpäin. Lapsen /nuoren kohdalla vanhempi voi olla puhelinsoiton päässä työpäivän aikana ja muuten välillä tukena. Väärä "tuki" voi pahentaa asiaa, jos ei osaa psykologiaa yhtään. Tässä ei kerrota mitä suree. Lapsi ja nuori ratkoo asioita omassa päässään ja itse ajan myötä, jos ei ole aikuisten manipuloimana jatkuvasti tai vaatimusten kohteena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tarkoitin siis yksityistä terapeuttia, ja jos joku haluaa neuvoja itse. On myös kriisipuhelimet, kriisikeskus ja tukinetit. Ja aikuisilla tarkoitin opet, sossut ja osin vanhemmat.
Alue: Aihe vapaa
Ok