Oon ihan rikki
Joidenkin mielestä varmaan turaan, mutta en saa ohjelmoitua itseäni takas 'kaikkihyvin'-tilaan.
Mies halusi erota, muutti pois, omaisuus ja lapsijako juuri meneillään. Ilmoitti sitten että otti syysloman vapaaks ja lähtevät lasten ka Tallinaan.
Miksi se sattu minuun niin paljon. Lapsilla on kiva loma tiedossa. Onko se yksinäisyyden tunne? se että perhekivan kokevat nyt ilman minua.
Oon ihan rikki tän asian takia, enkä voi sille mitään.
Kommentit (9)
Täytyy todella nyt vaan koittaa saada elämään sisältöä.Aika parantaa haavat.Koet mustasukkaisuutta ja pettymystä ja se on täysin inhimillistä.Salli itselles nää tunteet..Tiedät että lapsilla on mukavaa ja turvallista isän kanssa ja tilanne on mikä se on joten nyt sulla on aikaa keskittyä itseesi.Ota tää tilanne niin hyvin kuin mahdollista ja ajattelet vaan että nyt sulla on aikaa ihan itsellesi.Tapaa ihmisiä,hemmottele itseäsi ja ota ilo irti elämästä,vaikka sitten huijaat vähän itseäsi.
Ap tässä.
Kiitos teille tuesta! vähän helpotti,vai onkohan rauhoittavien tuplaannos alkanut vaikuttaa...
Tässä nyt ollaan tunteiden pyörämyrskyssä. Ehkä odotellen kun mies palaa, sillä lähti ihan 'ilman syytä' ja lapset kärsivät...siksi tommoset välipitämättömyyden osoitukset sattuu nii paljon..
hmp..harmillista..osaan vaan kuvitella kuinka ikävä tunne.Koita keksiä ittelles jotain oikein kivaa tekemistä kans..ymmärrän että harmittaa.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 11:50"]hmp..harmillista..osaan vaan kuvitella kuinka ikävä tunne.Koita keksiä ittelles jotain oikein kivaa tekemistä kans..ymmärrän että harmittaa.
[/quote]
Kun en saa niitä ajatuksia päästäni pois. Töissä oon vain fyysisesti läsnä.
Todella pettynyt olo, mieheen, hänen toimintaan, tähän eropäätökseen.
Rauhoittavatkaan ei auta...
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 11:57"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 11:50"]hmp..harmillista..osaan vaan kuvitella kuinka ikävä tunne.Koita keksiä ittelles jotain oikein kivaa tekemistä kans..ymmärrän että harmittaa. [/quote] Kun en saa niitä ajatuksia päästäni pois. Töissä oon vain fyysisesti läsnä. Todella pettynyt olo, mieheen, hänen toimintaan, tähän eropäätökseen. Rauhoittavatkaan ei auta...
[/quote]
Kaikki nuo tuntemuksesi ovat tilanteessasi ihan normaaleja. Kauheaa se on, mutta on käytävä läpi. Otan osaa, vilpittömästi. :'-(. Toivottavasti sinulla on läheisiä ja hyviä ystäviä, joiden kanssa voit viettää aikaa ja saat tukea. Syysloman ajaksi kehittelet omaa ohjelmaa. Älä jää yksin kotiin! <3
Siis mitä? On ainoastaan täysin normaalia että tunnet olevasi erotilanteen vuoksi rikki, kunnes sitten vähitellen toivut tuosta. Aikaa se voi ottaa. Et taida oikein olla kosketuksissa tunteisiisi, etkä kohtele niiden antamia arvokkaita signaaleja itseäsi arvostaen. Miksi pitäisi tuntua siltä, että myrskyn silmässä on kaikki hyvin? Tietysti voi tuntua nyt tosi kurjalta, kun olet ulkona kuviosta, jossa ennen olit oleellisena osasena sisällä.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 12:10"]Siis mitä? On ainoastaan täysin normaalia että tunnet olevasi erotilanteen vuoksi rikki, kunnes sitten vähitellen toivut tuosta. Aikaa se voi ottaa. Et taida oikein olla kosketuksissa tunteisiisi, etkä kohtele niiden antamia arvokkaita signaaleja itseäsi arvostaen. Miksi pitäisi tuntua siltä, että myrskyn silmässä on kaikki hyvin? Tietysti voi tuntua nyt tosi kurjalta, kun olet ulkona kuviosta, jossa ennen olit oleellisena osasena sisällä.
[/quote]
Kiitos.
Töissä olen sen viikon, ja just ajatustasolla tämä tuntu kauhealta, just se etten näe lasten hymyä, en pääse niiden ka touhumaan siellä jne. En vieläkään voi tottua ajatukseen, että näen heidät vain puolet ajasta.
Jaksamista! tiedän kokemuksesta, että vaikeata on.