Onnettumuus kotona

Äitini sanoi illalla, että kuin join kahvia ensinmäistä kertaa niin hän sanoi, että koskas aloitat alkoholinkin juomisen. Niin vihastuin siitä sen takia, koska en tykkää sellaisista ihmisistä ketkä juovat alkoholia oikeastaan joka päivä ja tälleen. Niin vihastuin siitä niin paljon, että tönäsin äitiäni, kuin olen tottunut koulussa muitten tyyppien kanssa töniskellä toisiamme melkeen kokoajan ja tälleen.

Äitini sitten kaatui ja en oikein välitä yleensä tunteista tai tälleen, että tää oli ihan uus juttu mulle niin. Äitini sano, että sitä sattu ja tälleen. Niin hän yritti nousta maasta, mutta hän ei heti onnistunut siinä. Sanoin äidilleni, että menee sänkyyn... Hän sitten meni ja teki isälleni kirjeen, että veisi minut kouluun huomenna. Olen siis 8luokalla, että isäni ei ihmettele, että miksi äitini ei jaksa viedä minua kouluun huomenna joten isäni joutuu tekemään tämän

Kirjeessä luki, että "Kaaduin ulkona en pysty viemään kouluun (minun nimi) joten isäni vie minut huomenna kouluun ja hän siis ei tiedä, että minä aiheutin sen. Ja äitini sanoi, että jos hän tietäisi niin siinä olisi mahdollisuus, että minut vietäisiin pois kodistani.

Nytten kun ajattelen tätä niin minulla on huono tunne en oikeen tiedä, että mikä tämä tunne on.
En oikein tiedä, miten puhun tästä äitini kanssa ja tälleen. Olen vähän surullinen siitä, että äidille kävi huonosti, mutta äiti sanoi, että olisi voinut käydä hullumminkin. niin, että en oikein tiedä mitä pitäisi tehdä tai sanoa äidille. Sen tiedän, että minun pitää pyyntää anteeksi, mutta tämä ei tunnu siltä, että se korjais tämän asian.

Ajattelen tätä nytten tässä sillä tavalla, että tulen muistamaan tämän varmaan joka päivä ja aina kuin katson äitiäni. :(