Kumpi on tärkeämpi: ateistin uskonnonvapaus vai uskovan omantunnonvapaus
Toivottavasti en ärsytä, mutta tuli mieleen esimerkit:
1. Ateisti opettaja ei halua uskonnonvapauteensa vedoten opettaa uskontoa. Lähin työpaikka olisi sellainen, jossa voi joskus joutua opettamaan myös uskontoa.
2. Uskova lääkäri ei halua omantunnonvapauteensa vedoten tehdä aborttia. Lähin työpaikka olisi sellainen, jossa voi joskus joutua tekemään abortin.
Päteekö sun mielestä molemmille ne populistiset vastaukset:
- ei pidä mennä sellaiseen työpaikkaan, jossa voi jotain tuollaista joutua tekemään
- ei töitä voida ruveta säätämään kaikkien mieltymysten mukaisiksi
Vai voidaanko ruveta säätämään tasa-arvoisesti molemmille
- uskontotunnit ja abortti siirretään myöhemmälle ajakohdalle
- tai ne hoidetaan muualla, jonne alaikäiset voitaisiin kenties kuljettaa ja aikuiset matkustaa itse
Vai ruvetaan iänikuiseen nahisteluun miksi toiselle sovelletaan toista sääntöä ja toiselle toista ihan vaan kustannussyistä tms? Minusta mielenkiintoista miettiä miltä tuntuisi omalla kohdalla, ja pystyisikö helposti toiselle antamaan saman kohtelun kuin itselle haluaisi - vaikka se tarkoittaisi kulua rahassa, ajassa tms. Varmaan sovitteleva ja ymmärtävä suhtautuminen ja ratkaisun etsiminen tulisi vastaukseksi mulla.
Kommentit (19)
Miksi ateistiopettaja ei voisi pitää uskonnontuntia? Uskonnonopetuksen ei _pitäisi_ olla ihan uskovillakin opettajilla tunnustuksellista.
Häh?
Ainakin meidän uskonnontunnit piti joku muu kuin meidän oma luokanope. Koulussa toi on varmaan vain sumplimiskysymys, koska kaikilla opeilla on sama koulutus. Uskonnoton ope sitten vaihdossa tekee jollekin toiselle luokalle jotkin toiset tunnit. Lääkärit tuskin ovat yhtä helposti vaihdettavissa, koska erikoistuvat pidemmälle. Lääkärille on siis isompi kysymys kuin opettajalle.
Molemmilla pitäisi olla oikeus kieltäytyä.
Minun mielestäni jokainen työtä vastaanottaessaan tekee päätöksen, että pystyy myös hoitamaan työhön kuuluvat työtehtävät.
Mielipiteitä on monia - minulle uskonto kuuluu samaan kastiin. Ei voida jokaisen yksilön mielenoikkujen mukaan alkaa valikoida "sopivia" työtehtäviä, ei-toivottujen hommien kasautuessa muille.
Jos ei ammattiin sisältyvät työtehtävät sovi omiin ajatuksiin, pitää vaihtaa ammattia tai yrittää etsiä se työpaikka, josta kyseinen työtehtävä puuttuu kokonaan.
Eikai uskontoa tarvitse faktana opettaa, 90-luvulla ainakin uskonnontunneilla käytiin kristinusko läpi siinä missä muidenkin uskontojen opit ja käytännöt.
Siinä olen kyllä muiden maiden kannalla, että sairaanhoito on kutsumustyö eikä pitäisi vaatia osallistumista aborttiin jos se ei omaan maailmankuvaan sovi. Siinä saadaan vaan pakotettua ammatitaitoiset hoitajat vaihtamaan alaa. Kyllä ne abortit silti saadaan jokaiselle järjestettyä.
Ihmiselämän vastentahtoista lopetusta ei mielestäni voi verrata mitenkään vanhojen satutarinoiden teoreettiseen opetukseen.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 09:39"]
Minun mielestäni jokainen työtä vastaanottaessaan tekee päätöksen, että pystyy myös hoitamaan työhön kuuluvat työtehtävät. Mielipiteitä on monia - minulle uskonto kuuluu samaan kastiin. Ei voida jokaisen yksilön mielenoikkujen mukaan alkaa valikoida "sopivia" työtehtäviä, ei-toivottujen hommien kasautuessa muille. Jos ei ammattiin sisältyvät työtehtävät sovi omiin ajatuksiin, pitää vaihtaa ammattia tai yrittää etsiä se työpaikka, josta kyseinen työtehtävä puuttuu kokonaan.
[/quote]Nimenomaan näin, että työtä hakiessaan miettii haluaako/pystyykö hoitamaan kaikki työtehtävänsä ja hakee sellaiseen, jossa pystyy. Jos työssä tulee eteen tilanteita, joita ei halua hoitaa, sumplii asian työnantajan kanssa. Todella yksinkertaista!
Hölmöä puhua näistä asioista kuin ne olisivat jotenkin hurskaampia syitä tai merkittävämpiä kuin mikä tahansa muu omaan elämänkatsomukseen tai henkilökohtaisiin taipumuksiin, tunteisiin tai vastaaviin liittyvä asia. Sama asia olisi, jos ihminen ryhtyy eläinlääkäriksi ja hänellä on vasikkafobia. Menee sellaiselle työnantajalle, jossa joku muu voi hoitaa vasikat tai nielee ahdistuksensa.
En ymmärrä kysymyksenasettelua. Miksi pitää kysyä kumpiko on tärkeämpi, kun kumpikaan ei mitenkään sulje toistaan pois?
Abortti tarkoittaa syntymättömäm ihmisen tappamista.
Kommentoin asian vierestä, koska teoreettinen kumpi-ompi-pahempi -pähkäily ei kiinnosta.
Minusta olisi hauskaa joutua pakotetuksi uskonnonopettajaksi. Ihan minkä uskonnon tahansa. Olen koko ikäni ollut uskonnoton ja suhtaudun uskontoihin huvittuneen halveksivasti (en tietenkään kerro tätä ihmisille, koska kilttinä tyyppinä en halua loukata heidän tunteitaan.) Pakko-opena tekisin tenavista luokka toisensa jälkeen puhtaita uskonnottomia tai ainakin uskontoa(an) kriittisesti tarkastelevia yksilöitä. Olen ollut opettaja jo neljännesvuosisadan ja tiedän, että oppi menee minun kauttani erinomaisesti perille.
Uskontojen opetus muuten ei kuulu kouluun ja valtionhallintoon millään tavalla, mutta niinpä vain mielikuvitusotuksilla on yhä valtaa opetussuunnitelmissa ja eduskuntatyössä sun muussa. Uskontojen tarinoita voi tarkastella historian tunneilla maailmanhistoriaan vaikuttaneina ilmiöinä, mutta totena niitä ei missään nimessä saa tarjoilla. Ja ne historian tunnit sitten pidetään kaikille yhteisinä, jottei pääse muodostumaan musulmaanihistoriaa musulmaaneille ja jeesushistoriaa täkäläisille tapauskovaisille.
Jos annan abortoida eli tappaa lapseni niin miten tämä tappaminen eroaa siitä kun vaikka leipäveitsellä tapan ekaluokkalaiseni. Kumpikin kuolee, mutta vain jälkimmäisestä tulee syyte.
Entä tämä? Nainen on raskaana ja ensin ajattelee "pitää" lapsen aivankuin lapsi olisi joku tavara
Sitten vaikkapa raskausviikolla 35 ei se enää kiinnostakaan. Mitä tehdä? Synnyttää ja tappaa heti? Vai?
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 15:54"]Jos annan abortoida eli tappaa lapseni niin miten tämä tappaminen eroaa siitä kun vaikka leipäveitsellä tapan ekaluokkalaiseni. Kumpikin kuolee, mutta vain jälkimmäisestä tulee syyte.
[/quote]
Ootko sä oikeasti noin taula. Jos tuo olisi sama asia, niin miksi on säädetty yläraja raskausviikkoihin, jolloin voi vielä abortoida ALKION/SIKIÖN?
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 16:08"][quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 15:54"]Jos annan abortoida eli tappaa lapseni niin miten tämä tappaminen eroaa siitä kun vaikka leipäveitsellä tapan ekaluokkalaiseni. Kumpikin kuolee, mutta vain jälkimmäisestä tulee syyte.
[/quote]
Ootko sä oikeasti noin taula. Jos tuo olisi sama asia, niin miksi on säädetty yläraja raskausviikkoihin, jolloin voi vielä abortoida ALKION/SIKIÖN?
[/quote]
Alkio/sikiö ? Milloin muuttuu ihmiseksi?
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 15:39"]Abortti tarkoittaa syntymättömäm ihmisen tappamista.
[/quote]
Milloin vapaasti tapettavissa olevasta syntymättömästä tulee ihminen, jonka tappamisesta seuraa syyte?
Ateismi ei ole mielestäni uskonto, joten on outoa puhua "ateistin uskonnonvapaudesta". Paljon parempi termi olisi uskonnottomuus.
Uskonnottomuus harvemmin aiheuttaa haittaa kenellekään. Uskonnoton opettaja voi aivan hyvin opettaa eri aatesuuntien historiaa, perinteitä, arvoja ja painotuksia oppilailleen. Kysehän on kulttuurihistoriallisista faktoista, filosofiasta ja yleissivistyksestä.
Jos taas uskova lääkäri kieltäytyy omantunnonvapauteen vedoten tekemästä aborttia tai noudattamasta potilaan DNR-toivetta, hän asettaa itsensä ja aatteensa potilaan oman valinnan yläpuolelle eikä hänellä ole mielestäni oikeutta siihen.
Ja kaikenkaikkiaan mun mielestä on aika outoa rinnastaa valtakunnallinen kouluopetus ja sen tavoitteet ja yksilön henkilökohtaiset, yksityiset ratkaisut.
Ateisti ja uskonnoton ei ole synonyymi. Ateisti on aktiivisesti sitä mieltä, että mitään jumaluutta ei ole olemassa. Uskonnoton on passiivisesti vailla jumalasuhdetta.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 15:39"]Abortti tarkoittaa syntymättömäm ihmisen tappamista.
[/quote]
Jos se ei ole tappamists.niin mitä se on?
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 15:39"]Abortti tarkoittaa syntymättömäm ihmisen tappamista.
[/quote]
Alapeukuttajat, entä jos teidät olisi tapettu äitinne kohtuun?
Yhtä tärkeitä, ihmiset ovat samanarvoisia.
Jos on fanaatikko niin ei ajaudu sellaiseen ammattiin joka ei omaan ideologiaan istu. Jos hurahtaa myöhemmin niin uudelleenkoulutus on ratkaisu.
En minä työntekijänä voi valita työtehtäviäni. Teen mitä työsopimuksessa on sovittu.
olen opettaja