Etävanhemman luona ei ole lapselle sänkyä

Yleisesti ottaen riippuu vähän käytettävissä olevista tiloista, koska esim itselleni ei olisi alkuun toista sänkyä yksinkertaisesti mahtunut. Nyt isommassa asunnossa on oma huone. Ja ymmärrän asian siiitä näkökulmasta, että lapsi on isällään niin harvoin. Itkua ja muuta mahdollista viihtymättömyyttä tai sellaisen esittämistä en sinänsä sotkisi tähän. Ovat yleensä paljon monimutkaisempia asioita.

Ei sängyllä ole mitään merkitystä (paitsi näköjään äidille).

ikävä taas kuuluu asiaan ja olet toiminut ihan oikein rohkaistessasi lasta.

Tilaa on kyllä ja rahaa, mutta ei viitseliäisyyttä ostaa sitä sänkyä. Mietin vaan, että miten ison lapsen vielä ottaa viereensä nukkumaan. Toivottavasti ei ainakaan tyttöä teini-ikäisenä...

Ehkä mua ahdistaa vaan se, että mietin miten lapsi pärjää, kun asiat on isän luona vähän niin ja näin. Syödään mitä sattuu ja mennään nukkumaan milloin sattuu. Ei kai se maailma niihinkään asioihin kaadu, mutta kun lapsen saa melkein pakottaa lähtemään isälleen. Välillä kun on ollut pitkiäkin aikoja etteivät ole nähneet (pisimmillään puoli vuotta).

Eli varmaan seuraava kysymys on, että miten tästä murehtimisesta pääsis? ap

Kun se sänky hajosi, ei varmaan patjakin hajonnut samalla? Patja lattialle ja vaikka tuoleista seinät ja pyyhe katoksi. Kyllä katoaa koti-ikävä, kun saa nukkua majassa. Tsemppiä teille kaikille!