Lue keskustelun säännöt.
Onko muka yliopistotasoisella ihmisellä voinut olla vaikea lapsuus?
20.03.2022 |
Siis ihmisellä joka on käynyt lukion ja yliopiston ja suoriutunut niistä hyvin, nyt on hyvässä työssä ja on varakas.
Kuulin kuitenkin huhuja, että hänellä olisi ollut vaikea lapsuus. Alkoholisti-isä, perheväkivaltaa sekä vaimoon että lapsiin kohdistuvana ja seksuaalista hyväksikäyttöä...
Kommentit (11)
Ajattelitko, että kaikki opettajat, lääkärit ym. omaavat hyvän itsetunnon? Siellä on todella kovia kokeneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä voi. Olen narsistin lapsi, väkivaltainen lapsenhakkaaja vanhempi. Paljon kaltoinkohtelua, ja sitten vanhemmat lopulta vielä hylkäsivät lapsensa.
Sukuni ensimmäinen akateeminen olen, edennyt keskisuuren firman johtoryhmään. Pienenä jo päätin että näytän ilkeälle vanhemmalle mistä kana pissii, ja pärjään paremmin kuin hän. Olen todellakin mennyt rupusakki-vanhemmistani ohi. Jos jostain olen ylpeä niin siitä että kaiken saavutin ilman apua ja tukea vanhemmilta. Ja että myös henkisesti erkaannuin heidän arvoistaan ja ajattelustaan.
,
Usein juuri narsistien lapset on uutteria, ahkeria ja ”ylisuorittajia” ja siksi menestyvät hyvin.
Ei minullakaan ollut helppo lapsuus, mutta akateeminen minäkin olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Usein juuri narsistien lapset on uutteria, ahkeria ja ”ylisuorittajia” ja siksi menestyvät hyvin.
Karkeasti jaetaan narsistin lapset joko golden child/ ihmelapsiksi (jotka itse narsisteja) tai syntipukeiksi jotka alisuoriutuvat tai suorastaan syrjäytyvät nujertamisen ja mitätöinnin seurauksen. Toinen vanhempi voi kuitenkin suojata lapsen psyykeä.
Kyllä näkisin että ne on nuo syntipukit jotka voi lopulta itsenäistyä ja luoda uraa. Ihmelapset valitettavasti saattavat saada sen uran, mutta yksityiselämä ei suju niin hyvin, voivat olla uuvuttavia kumppaneita jne.
Vaikeinta on niille joilla kummallakin vanhemmalla kuuppa pahasti vinossa mutta koko perhe pitää yllä kulisseja. Rikkoo sen verran pahasti persoonallisuuden kehitystä normaaliuden näytteleminen ja loputon valehtelu että tavalla tai toisella vaikeuttaa normaalia sosiaalistumista ja itsensä toteuttamista. Tuollaiset perheet ovat eräänlaisia suljettuja kultteja.
Suojaavien tekijöiden määrä ratkaisee. Esim joku hyvä läheinen sukulainen, joka on turvallinen aikuinen. Ei ole kovin tavatonta että sisarus jää vanhempiensa omistukseen loppuiäkseen kun toinen pääsee tai päästetään omilleen.
Osa akateemisistakin voi sotkea asiansa myöhemmin pahasti. Se on silti totta että tietty persoonallisuuden kiinteys täytyy olla jotta opinnot saa itsenäisesti tehtyä. Monia narsistisia luonteita toki motivoi raha maine ja halu olla erityinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On. Omalla vanhemmallani on noin. Itselläni myös, mutta en ole valmistunut mistään lukion jälkeen enkä ole varakas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein juuri narsistien lapset on uutteria, ahkeria ja ”ylisuorittajia” ja siksi menestyvät hyvin.
Karkeasti jaetaan narsistin lapset joko golden child/ ihmelapsiksi (jotka itse narsisteja) tai syntipukeiksi jotka alisuoriutuvat tai suorastaan syrjäytyvät nujertamisen ja mitätöinnin seurauksen. Toinen vanhempi voi kuitenkin suojata lapsen psyykeä.
Kyllä näkisin että ne on nuo syntipukit jotka voi lopulta itsenäistyä ja luoda uraa. Ihmelapset valitettavasti saattavat saada sen uran, mutta yksityiselämä ei suju niin hyvin, voivat olla uuvuttavia kumppaneita jne.
Vaikeinta on niille joilla kummallakin vanhemmalla kuuppa pahasti vinossa mutta koko perhe pitää yllä kulisseja. Rikkoo sen verran pahasti persoonallisuuden kehitystä normaaliuden näytteleminen ja loputon valehtelu että tavalla tai toisella vaikeuttaa normaalia sosiaalistumista ja itsensä toteuttamista. Tuollaiset perheet ovat eräänlaisia suljettuja kultteja.
Mä oon jotain unohdetun lapsen ja syntipukin väliltä. Ei oo paljon uraa luotu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh. Minut kuskattiin henkihieverissä sairaalaan yli 30 kertaa astmakohtauksen takia. Olen osittain näiden kokemusteni takia ollut voimakkaasti ahdistunut ja stressiherkkä koko ikäni. Ai niin, on myös ADD. Aloitin yliopiston yhteensä kuusi kertaa. Pääaineita oli kolme. Lopulta sain 15 vuoden aikana kyllä tehtyä kaksi maisterin tutkintoa. Silti olen ollut pitkäaikaistyöttömänä komesti. Turhan vaikeaa on ollut ja on edelleen.
Onpa typerä kysymys.