Nyt en aio tehdä mitään alotetta mihinkään suuntaan!

Tarvitset jännämiehen! Se lyö välillä niin kovaa että taju lähtee. Siinä on jännitystä ja miehisyyttä!

No en tarvii jännämiestä, vaan ihan tavallisen miehen, joka välillä kertoo mitä haluaa ja mitä tehdään. Joka suunnittelis muutakin kuin postilaatikolla käynnin (jos se mulle sopii.) Siis tasaveroisen kumppanin.

Ap

[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 18:32"]

Olen totaalisen kyllästynyt miehen lapasmaisuuteen. Se on maailman kultaisin mies mutta aivan liian kiltti. Kaikki käy aina, mitään ei ehdota itse kun pelkää olevansa epäkohtelias, ei koskaan ota mua jne. Tahtoisin napakkaa määrätietoista otetta ja tietynlaista kurissa pitoa. Nyt riitti mulle tää pomona olo, haluaisin jopa kunnolla riidellä! Ei ees juuri puhuta mistään ellen minä aloita keskustelua. Mies kai pelkää häiritsevänsä... Että mulla nousee savu korvista!!

[/quote]

Sulla ei ole kyllä kaikki kunnossa, miksi haluat riidellä?

Lopeta se pomottaminen ja anna miehellesi tilaa elää, tuollainen hullu akka oli itselläkin ei muuta osannut kuin huutaa ja haastaa riitaa, täys sekopää.

Hanki itsellesi raivohullu juopporenttu joka hakkaa päivittäin, siinä sulle extriimiä elämään.

Hieman omituista, että nyt vasta alat kyllästyä vaikka varmuudella voi sanoa, että miehelläsi on ollut taipumuksena alistua jo alusta lähtien. Sinuna yrittäisin keskustella asiasta ja rohkaista miestä vapaasti kertomaan ajatuksiaan. Tuossa taustalla voi olla jo lapsuudessa opittuja käyttäytymismalleja, missä oma persoona häivytetään ja yksilö kokee asiakseen olla muiden kanssa samaa mieltä ettei tule torjutuksi tai hylätyksi. Siinä missä sinä voit kaivata jopa riitelyä, mies voi pitää sitä merkkinä suhteen loppumisesta. Näin kärjistetysti.

Ota asia puheeksi rakentavassa hengessä, ettei mies vaan lukkiinnu entistä enemmän...

Itsekin olen tuon sorttinen, nainen siis. Jotenkin mulle vaan käy lähes kaikki enkä välttämättä itse keksi mitä haluaisin tehdä. Onhan se toisaalta ärsyttävää, mutta mitä asialle voi tehdä? 

No alussa olin tietysti ihastunut miehen kohteliaaseen käytökseen ja siihen, miten hän ottaa huomioon muut. Ja onhan se ehdottomasti hyvä piirre! Mutta rajansa silläkin on, sen oon huomannu. Mitään ei tapahdu ellen minä ota ohjia käteen ja rupea toimimaan. Mies sitten kiltisti seuraa perässä.
Tämmösestä tulee juuri semmonen olo, että tekisi hyvää riidellä oikein kunnolla; puristaa sieltä miehestä väkisin esiin luonnetta. Siis tää on varmaan mun keskenkasvuisuutta, kärsimättömyyttä ja kovaluontoisuutta. Olen varmasti meistä se lapsellisempi. Mutta olen kyllästynyt ihan totaalisesti tähän. Nytkin olen ollut aika etäinen ja olen tiuskinut miehelle, kun mua turhauttaa tää kaikki. Se vaan kiltisti hymyillen kysyy, että "onko sulla kulta kaikki hyvin", vaikka toivoisin, että se ärähtäisi mulle, että nyt ala käyttäytyä.

Ap

[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 19:02"]

No alussa olin tietysti ihastunut miehen kohteliaaseen käytökseen ja siihen, miten hän ottaa huomioon muut. Ja onhan se ehdottomasti hyvä piirre! Mutta rajansa silläkin on, sen oon huomannu. Mitään ei tapahdu ellen minä ota ohjia käteen ja rupea toimimaan. Mies sitten kiltisti seuraa perässä. Tämmösestä tulee juuri semmonen olo, että tekisi hyvää riidellä oikein kunnolla; puristaa sieltä miehestä väkisin esiin luonnetta. Siis tää on varmaan mun keskenkasvuisuutta, kärsimättömyyttä ja kovaluontoisuutta. Olen varmasti meistä se lapsellisempi. Mutta olen kyllästynyt ihan totaalisesti tähän. Nytkin olen ollut aika etäinen ja olen tiuskinut miehelle, kun mua turhauttaa tää kaikki. Se vaan kiltisti hymyillen kysyy, että "onko sulla kulta kaikki hyvin", vaikka toivoisin, että se ärähtäisi mulle, että nyt ala käyttäytyä. Ap

[/quote]

No se on sitten vääränlainen mies sulle. Mua ahdisti suhteessa kun toinen halusi riidellä ilman syytäkin ja itse halusin miehesi tapaan vain olla rauhassa ja olin tyytyväinen siihen.