Lue keskustelun säännöt.
Te keski-ikäiset, jotka olitte parikymppisinä suht yksinäisiä
14.08.2015 |
Onko asiat muuttuneet? Oletteko nyt saaneet sopivia ystäviä?
Olen siis itse 20 vuotias ja pelottaa tulevaisuus. Pidän itseäni ihan hyvänä ja sosiaalisena tyyppinä, mutta jostain syystä ei ole löytynyt kauheesti ihmisiä, joiden kanssa kolahtais. Voiko asiat muuttua? Haluan enemmän sisältöä elämääni.
Kommentit (11)
On melkein todennäköistä, että törmäät vielä ihmisiin, joiden kanssa kolahtaa.
Itsellänikin asiat muuttuivat paljon parempaan suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iän myötä tulee myös lisää rohkeutta olla oma itsensä.
Olen 47, ja elämä on paljon helpompaa kuin 20-v. Silloin pelkäsin tulevaisuutta, mutta asia kerrallaan kaikki järjestyi. Pidä itsesi aktiivisena, ota haasteeksi kokeilla sinua kiinnostavia asioita ja tutustua sinua kiinnostaviin ihmisiin - tai oikeastaan keneen vaan, sillä et voi etukäteen tietää millainen joku on ja kuka on kiinnostava. Tsemppiä ap!
Olen 48. Elämä on nyt paljon (henkisesti) rikkaampaa kuin 20 vuotiaana. Ei kuitenkaan iän takia vaan siksi että oivalsin: pyri tuntemaan itsesi, olemaan sellainen kuin oikeasti olet ja ottamaan muut ihmiset huomioon. Ja huom! kukaan ei ole täydellinen eikä tarvii ollakaan.
No ei ole parantunut ei. Kaksikymppisenä minulla oli mies, ja se riitti kyllä minulle ystäväksi. Ja oli perheenjäseniä joita saattoi pitää tällaisina. Mutta nyt ei ole ketään. Mutta harvalla normaalilla terveellä ihmisellä kai näin käy, minä nyt vain olen sen verran kelvoton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en oo vielä keski-ikäinen, mutta aika surkeeta on. Ikää 34. Oon aina ihan yksin. Enkä tiedä mikä vika mussa on, pidän itseäni ap:n tapaan ihan kivana tyyppinä. Mies ja lapset on, mutta siihen mun sosiaaliset suhteet vapaa-ajalla jääkin...
57 enkä yhtään kärsinyt 20-34 v. vaikka ei joka paikkaan päässyt. Ikätoverit pitivät yhtä kunnes kävivät toistensa hermoille. Yksinkertaisesti en jaksanut yhtä paljon kuin muut. Takaan ettet mitään häviä jos olet paljon omillasi. Kumma etten silti kokenut olevani yksin, ihmisiä aina oli, vanhempana tuntui helpotukselta kun sai itse päättää kotirauhasta. Monien ystävyys tuntui olevan siksi tärkeää kun se mukamas joltain pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itse olen viittä vaille keski-ikäinen eli 40 kieppeillä ja joo kavereita on enemmän kuin parikymppisenä. On löytynyt omantyylisiä ihmisiä, elämänkokemus, paikkakunnan vaihdokset ja vaihteleva työ, jossa tapaa ihmisiä ovat kyllä myös auttaneet asiaa. Itsevarmuutta tullut myös lisää ja olen lisäksi avoimempi kuin nuorempana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Muutto opiskelemaan, ja omanhenkisten ihmisten löytyminen sitä kautta. pois liian pienistä ympyröistä. Kuorosta tuli tärkeä yhteisö ja sieltä löytyi ystäviä.