Mikä tämä voisi olla? Olen tajunnut että en tunne itseäni oikeastaan ollenkaan.
Vaan ikäänkuin mukaudun eri tilanteissa hieman eri rooleihin. Ns esitän muuta kuin olen. Olen siis ilmeisesti tehnyt tätä aina, nyt vain olen sen huomannut. Pyrin miellyttämään muita ja jotenkin tilanteissa ajaudun olemaan samaa mieltä aina. Omaa persoonaa en tunnista kuka oikeasti olen. Miten löytäisin oman itseni?
Kommentit (4)
Hei, täällä toinen samanlainen. Minulla taustalla lapsuuden traumoja, alkoholisti vanhempi ja perheväkivallan todistamista. On täytynyt ns sopeutua tilanteisiin, ennakoida asioita ja olla mielikso, ettei omalla toiminnallaan lietsoisi riitoja.
Nyt olen päälle 30v, itsekin vanhempi. En tiedä kuka olen, mitä haluan, missä olisin hyvä.. Elämä on jatkuvaa mukautumista. :(
Kiitos aloituksesta!
Minusta tuntuu että tämä on jossain ikävaiiheessa useimmilla tuleva juttu. Itseäni tämä piinasi 25-30 ikävuoden välillä.
Mun oma lopputulos kriisistä oli sama mitä buddhalaiset uskovat, että mitään oikeaa minää ei olekaan. Korkeintaan kehoperäinen tiettyjen reagointimallien, temperamenttipiirteiden joukko. Esim. se että olen taipuvainen olemaan nopea ja tulinen käänteissäni tai varovainen ennemmin kuin rohkea. Mutta kaikki muu on "ohjelmointia", omaksuttua ulkoa, rooleja. Ja se on ihan ok niin. On sosiaalista taitavuutta mukautua keskustelukumppaneihin ja muuttaa tyyliä heidän mukaan, ei ongelma.
Toki sitten voi olla ongelmia jotka estävät tekemästä sitä mitä selvästi haluaa, esim. hylkäämisen pelko estää lähtemästä suhteesta tai tilanteesta joka on ahdistava, tai jopa sanomasta ei jollekin. Mutta tässä ei varsinaisesti ole kyse siitä ettei tietäisi kuka on - kyllä tietää, mutta ei vaan toistaiseksi uskalla olla sitä vaikka haluaisi. Nämä on asioita jotka on lievissä tapauksissa ratkaistavissa itse, alkamalla vaan tehdä pienissä vaarattomissa tilanteissa, sitten vaikeusastetta nostaen, mutta terapia voi auttaa myös.
Tässäkin joku alapeukuttaa..höh