Lue keskustelun säännöt.
Saan jatkuvaa noottia vaatteiden ostamisesta
15.06.2015 |
En siis osta useinkaan mitään, mutta jos satun kerrankin jotain ostamaan niin saan kuulla äidiltä, että kuinka paljon rahaa menee hukkaan vaatteisiin ja minulla on kaapit täynnä vaatteita.
No ei ole, joudun ostamana uusia , koska suurin osa on virttynyt ja kutistunut. Miksi vaatteiden ostosta tehdään sellainen numero, että olisi ikäänkuin väärin mennä tuhlaamaan rahat niihin. Joka kesä olen katsellut kesävaatteita ja miettinyt josko nyt ostaisin jotain uutta ja kivaa , mutta en ole sitten ostanut, koska tiedän mikä show siitä syntyy. Nyt sitten menin ja ostin niin samaa siitä sai taas kuulla, että eikö sinula nyt ole hirveästi vaattteita ja et tarvitse mitään.
Pitäisikö minun siis niissä teinivaatteissa mitkä vieläkin on jälellä lapsuudestani, mennä töihin?
Eivät ne ole keneltäkään pois , jos hankin itselleni kauniita istuvia vaatteita.
Muutenkin olen alkanut kammota juuri kaupassa käyntiä kun takaraivossa kolkuttaa aina äidin kiellot, että et tarvitse mitään, etkä tee noilla mitään.
Kommentit (20)
Palataanpa lähtökohtiin. Minkä ikäinen olet ja asutko yhä äitisi kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En asu, satuin vain mainitsemaan, että löysin kauniita vaatteita kaupoista.
Suosittelen todella vakavasti napanuoran katkaisemista. Joko sanot äidillesi, ettei kommentoi noin, tai anna kommenttejen mennä ohi huomioimatta niitä. Olet aikuinen, älä anna noin suurta merkitystä äitisi kommenteille.
Älä välitä. Mullakin on siskoja keiden mielestä teen kaiken väärin. Toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Shoppaa mielesi kyllyydestä, kyllä se jossain vaiheessa kyllästyy valittamaan
Suomalaisilla on joku ihme ajatus, että itseensä panostaminen on turhaa ja törsäystä. Ymmärrän, että jos työssään käyttää jotain työnantajan maksamaa työasua, esim. sairaanhoitaja, ei tarvitse arkena kummosia vaatteita. Itse käytän töissä omia vaatteitani ja joudun tapaamaan ihmisiä, jotka ovat huoliteltuja, esim. miehet puvut päällä. En silloin todellakaan halua kulkea missään kulahtaneissa kuteissa. Mulla on ystäviä, jotka jaksaa kauhistella, jos ostaa vaikkapa uuden kesämekon. Heistä se on ihmeellistä. Ja kuulen koko ajan, että oletpa taas tyylikkäänä jne. vaikka päällä olis joku arkeen hyvin sopiva pellavamekko tai suorat housut ja kauluspaita. Jos käy vaikka manikyyrissä, niin se myös on kauhea ihmettelyn aihe ja kauhistellaan, paljon se maksaa. Yksi tällainen ystäväni on vielä erityisen varakas, joten hänellä olisi kyllä varaa vaikka mihin. En ymmärrä sellaista ajatusta, että asiallinen pukeutuminen on hienostelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen reilu viisikymppinen ja mulla sama. Jännittää laittaa joku uusi vaate, kun tietää etukäteen ne vanhan äidin kommentit nähdessään vaatteeni. Voi sitä silmien pyörittelyä ja jupinaa, sitä ei tahdo kestää. On se kumma, kun tässäkään iässä en vielä osaa elää niin, että äidillä ei olisi negatiivista sanottavaa.
A) älä kerro asioistasi ihmisille jotka käyttävät kertomiasi asioita sinua vastaan
B) muista A-kohta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rumat ne vaatteilla koreilee.
Nuokin rahat olisi voinut säästää pahanpäivän varalle.
Ja sitten vielä se ajatus, että mitään ei heitetä pois, niin "sullahan on vaatteita, mihin sinä uusia tarvitset".
Mutku. Tuo ulkonäköasia, nro 7 selvitti sen niin hyvin ettei siihen ole lisättävää.
Pahapäivä. Jos raha-asiasi ovat noin yleensä ottaen kunnossa, niin voit myös käyttää rahaa - pahaapäivää ei ehkä tule ja ihan varmasti et tule saamaan rahojasi hautaan mukaan.
Varmaan on totta, että sinulla on vaatteita siellä kaapissasi. Mutta pienikin kahvitahra voi pudottaa puseron pois työkäytöstä. Kaulukset kerää likaa, hihat rispaantuu. Ei ole mikään kunnia-asia tai edistä työssä etenemistä olla nukkavierun näköinen.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 13:02"]
Olen reilu viisikymppinen ja mulla sama. Jännittää laittaa joku uusi vaate, kun tietää etukäteen ne vanhan äidin kommentit nähdessään vaatteeni. Voi sitä silmien pyörittelyä ja jupinaa, sitä ei tahdo kestää. On se kumma, kun tässäkään iässä en vielä osaa elää niin, että äidillä ei olisi negatiivista sanottavaa.
[/quote]
sano että ostit ompelukoneen ja oot alkanu tehdä itte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 13:15"]
sano että ostit ompelukoneen ja oot alkanu tehdä itte.
[/quote]
Miksi ihmeessä aikuisen ihmisen pitäisi valehdella mitä tekee omilla rahoillaan?
Kun asuin kotona äitini aina " sulla on kaappitäynnä vaatteita" kun tililläni oli joku 1700e ja ostin pari paitaa niin äitini sai raivarin " NÄÄ EI RIITÄ AUTOKORTTIIN!!! Vaatteita sai ostaa jos ne oli "käytännöllisiä" äidin mielestä ei mitää pilipili paitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se ei tule koskaan loppumaan. se jatkuu. toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos... sanot vain, että kyllä kyllä äiti kulta.
teet omilla rahoillasi juuri niinkuin parhaaksi näet.
Eihän tuossa mitään. Mulla on työkaveri, joka kyttää mun vaateostoksia ja jäkättää miten paljon rahaa käytän niihin. En edes osta niin paljon, että asiassa olisi minulle ongelmaa. Keski-ikäisellä vanhalla liialla ei ilmeisesti ole muuta tekemistä kuin kyylätä toisten elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heitä ne kulahtaneet, virttyneet ja epäsopivat vaatteet pois kaapistasi (siis roskiin tai kierrätykseen) ja jätä kaappiin vain ne vaatteet, jotka ovat oikeasti sinulle sopivia ja sen näköisiä, että käytät niitä. Sen jälkeen katso vaatteet läpi ja osta sellaisia, jotka sopii ja on sinulle mieluisia tilalle. Vanhakin vaate voi olla hyvä, jos se on tehty hyvistä materiaaleista ja on leikkaukseltaan ns. ajaton. Vastaavasti viime kesän kesäpaita voi olla muodottomaksi virttynyt ja näin korkeintaan pesurätiksi kelpaava.
Jos äitisi naljailee vaatteistasi., niin voit ihan hyvällä omalla tunnolla sanoa, että kaapissa oli tasan kaksi lyhythihaista paitaa, joten päätit investoida ja ostaa kaksi lisää (tms.).
Kunnon vaatteet pitää olla, voithan äidin mieliksi tehdä järkeviä hankintoja, omilla rahoillasi luulisi että saat tehdä mitä tykkäät. Joskus saa puuskan että ostaa vaatteita, mitään ei ole liikaa, sekin havaittu. Ja ostan aina käytännöllisiä.
Tee testi että puet oikein hirveät vaatteet kun käyt äitiä katsomassa, sanooko hän siihen mitään?
No hän lähinnä luulee, että minulla on kaappi täynnä hirveästi vaatetta, koska nuorempana tuli aina rampattua vaatekaupoissa , mutta juuri tein inventaarion eikä käyttökelpoisia jäänyt juurikaan paljoa. Kyllähän vaatteet viruvat käytössä ja monet ovat kutistuneet niin, että muistuttavat napapaitoja. Ei sellaista voi pukea ihmisten ilmoille päälleen.
Miksi ihmeessä puhut asiasta äitisi kanssa? Olet aikunen ihminen, sinun ei tarvitse keskustella koko aiheesta hänen kanssaan jos et halua. Jos hän aloittaa, sinä voit lopettaa. Voit vaikka poistua paikalta tai lopettaa puhelun, jos hän ei ymmärrä kieltoa. Nyt vähän ryhtiä, hyvä ihminen! Ja jos nyt ajattelet, ettet halua loukata häntä, niin pysähdy. Miksi hänellä olisi kaikki oikeudet loukata sinua, yrittää kontrolloida normaalia käytöstäsi ja aiheuttaa sinulle pahaa mieltä?
Sano äidillesi, että huolehdit itse vaatteesi ja raha-asiasi ja ostat vain sen verran vaatetta kuin tarvitset ja mihin rahasi riittävät ja et halua keskustella asiasta enempää hänen kanssa. Jos jankkaa, lähdet pois tai lopetat puhelun. Reippaasti vain hei hei ja luuri kiinni. Ja jatkossa et kertoile hänelle hankinnoistasi.
Vie kirpparille vaatteet, joita et käytä
Mistäs se äiti tietää mitä sinä ostat?