En viihdy lapseni seurasta

osta sille tietokone ja lanitatte yhdessä

Voisiko olla, että olet itse vähän masentunut etkä jaksa sen takia nauttia lapsen seurasta? Ei tietenkään kukaan aina jaksa, mutta jos et juuri koskaan tykkää lapsen seurasta niin kyllä se kuulostaa huolestuttavalta niin sun kuin lapsenkin kannalta. Mene johonkin perheneuvolaan tai johonkin, että löydätte apua! Sieltä voi saada vinkkejä, miten yhteistä aikaa lapsen kanssa voi kehittää niin että kumpikin viihtyy ja lapsi saa tarvitsemansa huomion.

Oletko siis etävanhempi? Ja minkä ikäinen lapsi? 

Minusta kummallista, että näihin vastataan ilman että tietää edes ihan perusasioita. Ja vielä kummallisempaa laittaa näitä aloituksia kertomatta näitä perusasioita. 

Ainoa vanhempi joka on lapsella. Toinen vanhempi kuollut lapsen ollessa vauva.

Vaihtamalla paranee

Sääliksi käy lasta. Kai käytte lomallakin jossain puistossa tms. missä lapsi voi tavata muita lapsia? En minäkään lasten kanssa varsinaisesti leiki, kun en siitä tykkää, mutta käydään puistossa, kirjastossa ja joskus vaikka eväsretkellä. Sisällä kököttämällä menee hermot puolin ja toisin.

Mä olen aina ollut vähän samanlainen. En vaan oikein viihdy lasten seurassa. Yritän toki olla parhaani mukaan sitä näyttämättä heille ja olen myös yrittänyt järjestää kaikenlaista aktiviteettia heille, huolimatta siitä että se on minulle lähinnä raskas työtehtävä joka on hoidettava. Mutta pakko sanoa, luulen että oeln niitä ihmisiä joiden olisi kuulunut jäädä lapsettomaksi. Olen parhaiten yksin viihtyvä erakkoluonne jota toisten ihmisten läsnäolo häiritsee ja ahdistaa.

No näköjään sinun viihtyvyytesi on tärkeämpää kuin lapsesi. Jos minä en viihtyisi lapseni kanssa , niin pitäisin huolen siitä että ainakin lapseni viihtyy eikä ole yksin!!! Olin koko lapsuuteni yksin ja siitä on jäänyt arvet jotka vieläkin kutkuttavat sisälläni!

Piirtäkää, keksikää tarinoita, lue kirjoja ääneen: aloittakaa joku paksu kirja ja joka päivä lukekaa vähän. Käykää torilla, kirjastossa, rannalla, jossain kylässä, metsässä. Kirjoittakaa ylös mitä eläimiä ja lintuja näitte, opetelkaa tunnistamaan eri puita ja kasveja. Kuunnelkaa netistä miten eri linnut laulavat ja kokeilkaa ulkona tunnistatteko lintujen lauluja. Tehkää ruokaa yhdessä, pienikin lapsi voi vaikka pilkkoa jotain voiveitsellä tai ruokaveitsellä, tai mitata aineksia ja sekoittaa. Voi olla että löydät taas itsekin elämäniloa pikkuasioista!

[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 14:16"]No näköjään sinun viihtyvyytesi on tärkeämpää kuin lapsesi. Jos minä en viihtyisi lapseni kanssa , niin pitäisin huolen siitä että ainakin lapseni viihtyy eikä ole yksin!!! Olin koko lapsuuteni yksin ja siitä on jäänyt arvet jotka vieläkin kutkuttavat sisälläni!
[/quote] En tätä ilkeyttäni sanonut vaan ehkä voisit miettiä kuitenkin enemmän lapsesi olotilaa. Voihan lastenkin kanssa käydä kahviloissa , konserteissa .... Harrastaa liikuntaa ... Sovella asioita joista sinä pidät lapsitstävällisiksi ja keksikää jotain mieleistä yhdessä!

Me lähdetään lasten kanssa usein puistoon, kirjastoon, kaupungille, syömään, hoploppiin, eväsretkelle jne. Kotona onkin vaikea keksiä tekemistä, mutta kaikkialle on mukava lähteä heidän kanssaan ja kaikilla on kivaa. Lapset 7v. ja 2v.

Kyllä lapsikin on fiksu ja usein ymmärtää jos äiti ei ole aivan messissä. Tehkää koruja, askarrelkaa kuunnelkaa musiikkia ihan mitä vain muuta kuin tv n tuijottamista

Minulla ei edes ole lapsia, enkä ehkä saakkaan.. mutta olen itse jotenkin yksinäinen :\ minä taas kaipaisin lapsen seuraa ja kaikkea kivaa ja uutta mitä voisi keksiä, mitä tylsisien aikuisten kanssa ei voi tehdä. Kaiken voi aloittaa alusta ja pikkuhiljaa, sinulla ei ole kiire mihinkään, opettele pikkuhiljaa nauttimaan lapsesi seurasta ja siitä pienestä kivasta mitä kaikkea voikaan keksiä yhdessä

Lapsi ansaitsee paremmat vanhemmat.