Lue keskustelun säännöt.
Voiko ottaa "huonomman" kumppanin jos tottunut "tasokkaampaan"?
03.06.2015 |
Mietin nyt hypoteettisesti tälläistä, kerron esimerkkitilanteen jotta hiffaatte mitä tarkoitan.
On mies, joka seurustellut parin vuoden ajan ja parisuhde rakoilee rankasti. Et tunne ihmisiä, tiedät vain päällisin puolin. Nainen on kuvankaunis ammattimalli, korkeakoulutettu ja kahden maan kansalainen, kielitaitoinen, rikkaasta perheestä ja omilla töilläänkin saanut mainetta ja mammonaa.
Voiko tälläinen mies mahdollisen eron sattuessa enää koskaa kiinnostua ihan tavallisesta, sievästä duunarista, joka ei ole edes paljoa nähnyt maailmaa?
Vai miettiikö mies vaan lopun ikäänsä, mistä löytäisi kuumemman, rikkaamman ja feimimmän naisen ja koittaa sellaista metsästää?
Kommentit (6)
Suhteessa on paljon huonoakin, jos se rakoilee rankasti. Miksi luulet miehen edes olevan kovin kiinnostunut naisen rahoista, maineesta ja koulutuksesta? Yleensä mies on kiinnostunut ulkonäöstä, luonteesta, tyydyttävästä seksistä ja älykkyydestä. Jälkimmäinen ei ole yhtä kuin korkeakoulutus.
-mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihdoin FT ja tuplatutkinnon suorittaneesta naisesta duunarinaiseen. Olen ollut joka päivä iloinen vaihdosta, sillä koulutuksesta en välitä ja uudessa naisessa on paljon enemmän minulle tärkeitä hyviä puolia.
Sanotaanko nyt niin, että jos noilla luettelemillasi "tasokkailla" ominaisuuksilla on miehelle oikeasti merkitystä, niin et halua kyseisen miehen kanssa suhteeseen.
Ulkonäöllä, sosiaalisten tilanteiden hallinnalla on/voi olla tietenkin vaikutusta siinä ensikontaktissa, mutta se mikä johtaa pitempiaikaiseen juttuun, löytyy kylläkin sieltä korvien välistä, enkä minäkään tarkoita koulutustasoa.
M50
ps. Miehille sillä naisen varallisuudella/tulotasolla/mammonalla on hyvin vähän merkitystä, kun ei ole suunnitelmissakaan jäädä naisen elätiksi.
Vaihdoin pakon edessä (tulin siis jätetyksi) korkeastikoulutetun, fiksun, toimeliaan ja edustavan miehen fiksuun duunariin. Aluksi kaikki meni hyvin, mutta enää ei riitä fiksuus paikkaamaan laiskuutta. Älliä olisi vaikka mihin, mutta kun on patalaiska ja kiinnostunut vain loikoilusta. En mä eksää takaisin huolisi, mutta kyllä minä jonkun samantasoisen tarvitsen kumppanikseni (olen siis itse eksän kanssa "samaa pataa").
Joudut jokatapauksessa tyytymään omaan käteesi kun heräät.
Ei voi. Aina se entinen kummittelee siellä taustalla. Tai voi, jos haluaa tyytyä keskinkertaiseen kompromissiin.