Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tunnustaako kukaan tehneensä uusperheessä lapsiasen vuoksi
27.05.2015 |
että ei ole kestänyt miehellä olevan lapsia toisen naisen kanssa?
Minä seurustelen ja meillä milemmilla on lapsia edellisistä liitoista. Jostain syystä en pysty hyväksymään hänen eksäänsä enkä lapsiaan. En pysty muodostamaan uusperhettä tästä syystä.
Olen pohtinut jo monta vuotta miksi näin on. Exä on ok, en ole mustis. Lapset ovat ok. Ja onhan minulla omia lapsia, ymmärrän kuvion. En näe lapsia paljoakaan, mutta ihan rinnasta puristaa, kun edes ajattelen heitä. Ahdistaa, itkettää. en tiedä miksi.
Aloin miettimään tätä asiaa siltä kantilta, että miltä minusta tuntuisi, jos tekisimme yhteisen lapse? (Emme oikeasti tee). Sitten tämä ahdistus laukesi. Mitä siis sisälläni tapahtui?
Tunnustaako kukaan, että on tehnyt yhteisiä lapsia tästä syystä?
Kommentit (9)
Haluat jotakin yhteistä miehesi kanssa, joka sitoo teidät "ikuisesti" yhteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 20:47"]
Haluat jotakin yhteistä miehesi kanssa, joka sitoo teidät "ikuisesti" yhteen?
[/quote]
siis juuri jotain tällaista ounastelen.
Korostan, että en tee lapsia enää, en vaikka maksettaisi. Eli käytännössä en järjellä ajattele näin. Siksi tein tämän aloituksen: onko tämä jotenkin biologista? Jos, niin sittenhän en ole asian kanssa yksin. Mutta tunnistaako kukaan muu tällaista itsessään?
Alussa luulin olevani mustasukkainen, muta pohdinnan jälkeen olen todennut, että en ole. En eksästä enkä lapsista.
En ole ollut vastaavassa tilanteessa, mutta ymmärrän sua. En ikinä voisi seurustella miehen kanssa, jolla lapsia ennestään. Se (ensimmäisen) lapsen saaminen on elämän tärkein hetki parisuhteessa, enkä kestäisi sitä, että mies on kokenut sen jonkun toisen kanssa. Vaan mitäpä tätä miettimään, parisuhde on ja yhteiset lapset, kummallakaan ei ennestään.
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 20:54"]
En ole ollut vastaavassa tilanteessa, mutta ymmärrän sua. En ikinä voisi seurustella miehen kanssa, jolla lapsia ennestään. Se (ensimmäisen) lapsen saaminen on elämän tärkein hetki parisuhteessa, enkä kestäisi sitä, että mies on kokenut sen jonkun toisen kanssa. Vaan mitäpä tätä miettimään, parisuhde on ja yhteiset lapset, kummallakaan ei ennestään.
[/quote]
ymmärrän lapsettoman naisen kanssan, mutta minullahan on myös omia lapsia. Ja minä taas en pidä lapsia niin ihmeellisenä asiana, että ne olisivat tärkeintä elämässä. Siksi entistä enemmän pohdin jotain biologista näkökulmaa.
ja tiedän, että mies on kokenut jotain täysin uutta minun kanssani, mitä ei ole eksänsä kanssa. Eli sekään ei selitä, että tuntisin itseni jotenkin kakkoseksi.
En nyt yhtään ymmärrä. Oikolue teksti ennen lähettämistä. Tuosta ei saa selvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sillä mies oli lapseton. Hän halusi oman lapsen joten kuopus on yhteinen.
Ei mikään ankkurilapsi kun tekemiseen meni 4v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, oletko miettinyt koskaan, että menisit terapiaan pohtimaan hulluja ajatuksiasi lasten hankkimisesta? Samalla voisi perimmäinenkin ongelma - uusperheen muodostumisen vaikeus - ratketa, kun saisit ajatuksesi järjestykseen. Ilmeisesti olet jollakin tavalla mustasukkainen miehesi eksälle ja lapsille. Olet ilmeisesti myös sitoutumiskammoinen. Terapeutti voisi auttaa sinua ajattelemaan uusperheeseen liittyviä asioita terveemmältä pohjalta.
Miehesi eksä sen enempää kuin hänen lapsensakaan eivät ole tehneet sinulle mitään pahaa. Lisäksi lapset ovat lapsia ja he ovat loppujen lopuksi aikuisten armoilla. Lapsia pitää suojella ja varjella. Ei ole lasten vika, että he ovat syntyneet miehesi entisestä liitosta. Lapsia ei saa myöskään syrjiä sen vuoksi, että he ovat myös eksän lapsia.
Siihen saakka kun ajatuksesi ovat epäjärjestyksessä on ihan hyvä, että vain seurustelette. Perheen perustaminen aikuisella iällä jo (ainakin) kerran eronneena pitää tehdä vakaasti harkiten ja hyväksyvässä ilmapiirissä.
Oletko muuten puhunut miehen kanssa ajatuksistasi? Kannattaisi puhua. Ehkä myös hänellä on sopeutumisvaikeuksia. Jos näin on, teidän molempien kannattaisi mennä puhumaan asiasta ammattiauttajalle.
Alue: Aihe vapaa
En ole tehnyt lapsiasetta koskaan. Aika hurja ajatus.