Lue keskustelun säännöt.
Onko joillain opettajalla ollut luokkaa, josta vain odotti pääsevänsä eroon?
23.05.2015 |
Opetan yläkoulussa. Tänä vuonna minulla ei ollut omaa luokkaa, mutta viime vuoden ysiluokka oli kyllä sellainen mulkkujen pesä, ettei ennen nähty. Jo seiskan alussa tuntui heti siltä, että näitä pikku kusipäitä ei saa kyllä millään ihmismäisiksi. Ja oikeassa olin. Tietenkin joukossa oli mukaviakin, mutta suurin osa narsistisia, käytös - ja keskittymishäiriöisiä, terapiassakäyviä pikku paskiaisia. Muiden opettajien kanssa jutellessa heilläkin oli samat mielipiteet. Koko kolme vuotta odotin, että he lähtevät vittuun koulusta. Ei tullut mitään kyyneleitä päätöspäivänä, vaan riemua. Muistan vieläkin riemun tunteen kotimatkalla: Ei koskaan enää noita! Vedin myös järkyttävät kalsaripleksit vuosi sitten päättäjäispäivänä. Onko jollain muulla samantyyppisiä kokemuksia?
Kommentit (49)
Enää viikko, kituviikko, ja pääsen eroon ysiluokastani. Ou jee!!! Lauantaina vedän niin naamat. Ei enää ikinä niitä mulkeroita. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aamukampa vetelee jo viimeisiä piikkejään. Kunhan vielä pari luokkaa saan arvioitua, niin sitten kyllä tosiaan tekis mieli vetäistä keskiketterät lärvit... Nyt valvontaluokka vielä jatkaa syksylläkin, mutta kyllä männävuosilta on tuttu tuo tunne "Hyvästi!"
On ollut, muuan lukioluokka. Kolme vuotta kärsimystä! Kun siitä eroon pääsin, sain yhden vapaavuoden ennen seuraavaa valvontaluokkaa.
Minä olen ollut pitkään luokanvalvojana erilaisilla yläasteilla, mutta yksi valvontaryhmä oli kyllä kaikkien aikojen huippu. Kyseessä oli elitistialueen koulu Helsingissä ja voi hyvänen aika sitä ongelmien peittelyn määrää, mutta silti joka toisella luokassani oli lastensuojelu tai perheneuvolakontakti.
Tavallisilla tai huonommilla alueilla ei ole koskaan törmännyt mihinkään niin kusipäisiin oppilaisiin kuin tuolla koulussa. Oppilaat kohtelivat opettajia kuin ilmaa tai kiusasivat niitä hermolomalle. Onneksi pääsin sieltä pois. Järkyttyneenä muistelen vielä luokan oppilaiden päihde- ja huumekäyttöä, heidän tekemiään rikoksia alueen vanhuksia kohtaan ja diilausrinkiä kouluaikana sekä lukuisia kiusaamistapauksia myös oppilaiden kesken. Tälläkin palstalla kyseistä koulua kehutaan tämän tästä ja sinne omia lapsia halutaan, koska siellä ei ole kuulema huonoa ainesta. Niinpä niin.
Epäilen että ekaluokan opettajani hankkiutui raskaaksi vain päästäkseen meidän luokasta eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 16:50"]Minä olen ollut pitkään luokanvalvojana erilaisilla yläasteilla, mutta yksi valvontaryhmä oli kyllä kaikkien aikojen huippu. Kyseessä oli elitistialueen koulu Helsingissä ja voi hyvänen aika sitä ongelmien peittelyn määrää, mutta silti joka toisella luokassani oli lastensuojelu tai perheneuvolakontakti.
Tavallisilla tai huonommilla alueilla ei ole koskaan törmännyt mihinkään niin kusipäisiin oppilaisiin kuin tuolla koulussa. Oppilaat kohtelivat opettajia kuin ilmaa tai kiusasivat niitä hermolomalle. Onneksi pääsin sieltä pois. Järkyttyneenä muistelen vielä luokan oppilaiden päihde- ja huumekäyttöä, heidän tekemiään rikoksia alueen vanhuksia kohtaan ja diilausrinkiä kouluaikana sekä lukuisia kiusaamistapauksia myös oppilaiden kesken. Tälläkin palstalla kyseistä koulua kehutaan tämän tästä ja sinne omia lapsia halutaan, koska siellä ei ole kuulema huonoa ainesta. Niinpä niin.
[/quote] Mikä koulu? Kerro!
Olen aina ihmetellyt, miksi opet puhuvat luokista kokonaisuutena, miten kauhea joku on. Tasan on varmaa, että ihan kaikki samalla luokalla eivät ole hirveitä opettajan näkökulmasta. Ajatteletteko koskasn, millaista on olla hyvin käyttäytyvä ja menestyvä oppilas tällaisella luokalla, jota opet moittivat kokonaisuutena?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 17:01"]Olen aina ihmetellyt, miksi opet puhuvat luokista kokonaisuutena, miten kauhea joku on. Tasan on varmaa, että ihan kaikki samalla luokalla eivät ole hirveitä opettajan näkökulmasta. Ajatteletteko koskasn, millaista on olla hyvin käyttäytyvä ja menestyvä oppilas tällaisella luokalla, jota opet moittivat kokonaisuutena?
[/quote]
Kyllä ne yksilöt sieltä erottuvat ihan yksilöinä. Joskus on vaan raskasta, kun luokkaan kuuluu keskimääräistä enemmän näitä rasittavampia yksilöitä. Se ei muuta fiilistä niitä mukavia, tunnollisia ja ahkeria oppilaita kohtaan. On silti helpottavaa päästä eroon vaikka niidestä viidestä kusipäästä.
En todellakaan kerro, koska ette uskoisi kuitenkaan ja lisäksi en tietenkään halua mun entisille työkavereille vielä huonompia olosuhteita sinne. Siellä vielä oli kuitenkin puolet oppilaista kivoja.
Olen käynyt niihin koulukeskusteluihin sanomassa, että ei ole hyvä koulu, mutta aina olen saanut vaan liudan alapeukutuksia tai maininnan, että olen joku kateellinen köyhä, jolla ei ole varaa muuttaa alueelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli luokka, jossa oli 23 oppilasta ja näistä oppilaista 7 äidinkieli oli joku muu kuin suomi ja 9 oli jokin diagnosoitu erityisvaikeus (2 näistä meni päällekkäin) eli 23 oppilaasta 14 oli "normaalista poikkeavia".
.
Kaikki oppilaat oli herttaisia ja mukavia, mutta se paperinpyörittelyn ja erityisjärjestelyjen määrä oli valtava! Oli vaikka kuinka paljon tukiopetusta, eriytettyä opetusta, hopsia, hojksia ja iso osa tunneista vedettiin yhteisopettajuutena erityisopen kanssa eli siinä oli palaveeraamista kans paljon
.
Luokkaa jäi kyllä omalla tavalla ikävä, mutta sitä työmäärää ei jää
On ollut joskus yläkoulussa tosi rankka luokka. Kunnon rikoskierteessä useampi jo peruskoulun aikana. Tosi harmi niille kivoilla oppilaille, joita oli enemmistö, mutta kyllähän ne kriminaalit tekivät luokasta todella raskaan opettaa ja olla luokanvalvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai perkele, ompas terapeuttista lukea näitä. Minä kun luulin, että olen ainoa, joka näin ajattelee. Luulin suurin piirtein, että kaikki muut opet aina nyyhkyttävät aina ikäväänsä päättäjäisissä ja minä olen ainoa, joka vittuuntuneena on katsonut kolme vuotta omaa porukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus olen pohtinut, että jos saisi lottovoiton, miksi ihmeessä kiusaisi itseään kusipäiden kanssa. Ei ns. normaalityössä ole tämmöistä.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 16:50"]Minä olen ollut pitkään luokanvalvojana erilaisilla yläasteilla, mutta yksi valvontaryhmä oli kyllä kaikkien aikojen huippu. Kyseessä oli elitistialueen koulu Helsingissä ja voi hyvänen aika sitä ongelmien peittelyn määrää, mutta silti joka toisella luokassani oli lastensuojelu tai perheneuvolakontakti.
Tavallisilla tai huonommilla alueilla ei ole koskaan törmännyt mihinkään niin kusipäisiin oppilaisiin kuin tuolla koulussa. Oppilaat kohtelivat opettajia kuin ilmaa tai kiusasivat niitä hermolomalle. Onneksi pääsin sieltä pois. Järkyttyneenä muistelen vielä luokan oppilaiden päihde- ja huumekäyttöä, heidän tekemiään rikoksia alueen vanhuksia kohtaan ja diilausrinkiä kouluaikana sekä lukuisia kiusaamistapauksia myös oppilaiden kesken. Tälläkin palstalla kyseistä koulua kehutaan tämän tästä ja sinne omia lapsia halutaan, koska siellä ei ole kuulema huonoa ainesta. Niinpä niin.
[/quote]
Harmi ettet voi kertoo, mikä koulu...
[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 17:44"]Ai perkele, ompas terapeuttista lukea näitä. Minä kun luulin, että olen ainoa, joka näin ajattelee. Luulin suurin piirtein, että kaikki muut opet aina nyyhkyttävät aina ikäväänsä päättäjäisissä ja minä olen ainoa, joka vittuuntuneena on katsonut kolme vuotta omaa porukkaa.
[/quote]
Se on myös varmasti persoonakysymys. Jotkut kiintyvät luokkaansa enemmän kuin toiset oli luokka sitten helppo tai vaikea
Kerro mikä se koulu on! Tai entä jos me arvaillaan? Sanotko sit?
Omasta kokemuksesta hyvämaineiset "hienosto" koulut olleet pahimpia. Varakkaita, lahjakkaita tai vaan onnekkaita mulkkuja. Luulevat olevansa parempia kuin muut ja jos joku on hieman erilainen voi sitä kiusaamisen määrää. Muutenkin puhuvat toisistaan pahaa minkä ehtivät. Totta kai joukossa aina muutama helmi, mutta ei se tilannetta pelasta.
Minulla on ollut kaksi tuollaista luokkaa, joiden takia en kyyneleitä vuodatellut. Molemmissa oli myös ns. normaaleja oppilaita, mutta luokan ilmapiiri oli niin hankala, että myös nämä normaalit alkoivat oirehtia. Kaikenlaisia tukitoimia tehtiin ihan seiskaluokan alusta asti, joitakin häiriköitä/vaikeita oppilaita siirreltiin pois, tehtiin erilaisia ryhmäytymisharjoitteita, vietettiin ryhmäytymispäiviä jne. mutta lopputulos oli ja pysyi. Aina hetken luokka pystyi uudelle opettajalle näyttäytymään mukavana ryhmänä mutta parissa kuukaudessa oli kuherruskuukausi ohi. Loppujen lopuksi kyse oli muutamasta voimakastahtoisesta oppilaasta, jotka saivat sekoitettua pakkaa sen verran, että jopa ne fiksut ja ahkerat mukautuivat, alkoivat nähdä häiriköiden toimissa järkeä ja puolustella näitä opettajia vastaan sillä varjolla, ettei tuo nyt niin pahaa ollut, on ollut paljon pahempiakin juttuja vuosien varrella. Opettajat alkoivat kokea, että vastassa nökötti muuri, josta ei saanut vastakaikua, ei edes niiltä kilteiltä. Tuntui että ne öykkärit vetivät mukanaan, väänsivät normaalista epänormaalia ja saivat ne hyvät häpeämään omia saavutuksiaan. Kaikki opettajien ponnistelut olivat vääriä. Lopulta tuntui, että vikaa oli vain meissä koulun aikuisissa, teimme kaiken väärin tai ainakin jättäneet jotain tekemättä.
Vaikka tottakai tuntui surulliselta, kun sain parilta kiltiltä oppilaalta lahjan kevätjuhlapäivänä, niin enemmän sitä tunsi vain suunnatonta helpotusta. Kolmessa vuodessa onnistuu se hankala luokka myrkyttämään myös opettajan ammattitaitoa ja monesti oli pakko kollegoiltakin kysyä, että mitä he olisivat vastaavassa tilanteessa tehneet. Taustalla kun pyöri myös vanhempia, joiden lapset eivät koskaan tehneet väärin tai tekivät niin vain koska opettja pakotti/ajoi nurkkaan/yllytti tms.
On ollut. Varmaan vastaava kuin sinulla. Ja yllätys yllätys, myös minä vedin kovat kännit kotona kun koulu päättyi. Aloitin heti puoliltapäivin ja lopulta sammuin sohvalle.