Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mulla tositosi vaikea päätös suhteen tulevaisuudesta
20.01.2022 |
Olen 47v nainen. Mieheni kanssa oltu kimpassa yli 20vuotta. Lapset ovat muuttaneet pois. Meillä on ihan hyvä suhde lähinnä kavereina. Romantiikka ja erotiikka on loppunut ajat sitten, ensin miehen puolelta sitten minäkin väsyin yrittämään ja odottamaan. Meillä on kivaa yhdessä. Nauretaan paljon ja elämä on ns mutkatonta. Kuitenkin jossain takaraivossa kummittelee ajatus miltä tuntuisi rakastua uudelleen johonkin ihan uuteen ihmiseen. Miltä tuntuisi ihastuksenperhoset vatsassa ja ehkä ihan sinkkuelämä omassa kodissa. Kuitenkin se pelottaa. Eihän mulla oikeastaan ole mikään huonosti, muuta kuin että tunnetasolla suhteemme on kuollut ja kuopattu. Ollaan puhuttu asiasta, mutta ei oikein olla päästy puusta pidemmälle. Näin on hyvä hänelle. Tiedän että mieheni rakastaa minua ja minä häntä. Mutta miten jatko?
Kommentit (17)
keski-iänkriisi.
jos lähdet ei ole paluuta enään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten olisi avoin suhde? voisit treffailla muita ja samoin miehesi ?
Nyt jäitä hattuun. Kaikkea ei voi saada, arki olisi edessä uudessakin suhteessa. Sulla on nyt hyvä elämä ja kiva perhe, ole tyytyväinen. Hae virikettä ja piristystä elämääsi vaikkapa uuden innostavan harrastuksen parista. Lähdet väärään suuntaan, jos nyt rupeat haikailemaan uuden ihastuksen perään.
Vierailija kirjoitti:
miten olisi avoin suhde? voisit treffailla muita ja samoin miehesi ?
Sellaista miestä ei ole vielä tullut vastaan, joka suostuisi avoimeen suhteeseen. Olen ehdottanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt jäitä hattuun. Kaikkea ei voi saada, arki olisi edessä uudessakin suhteessa. Sulla on nyt hyvä elämä ja kiva perhe, ole tyytyväinen. Hae virikettä ja piristystä elämääsi vaikkapa uuden innostavan harrastuksen parista. Lähdet väärään suuntaan, jos nyt rupeat haikailemaan uuden ihastuksen perään.
Suhde, josta puuttuu seksuaalisuus, ei ole hyvä parisuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miten olisi avoin suhde? voisit treffailla muita ja samoin miehesi ?
Sellaista miestä ei ole vielä tullut vastaan, joka suostuisi avoimeen suhteeseen. Olen ehdottanut.
Mikäli ei ole 10/10 jykeväleukainen 2.2 metrinen tinderpanoalfa tai aisuri niin mies ei voi muuta kun hävitä avoimessa suhteessa. Toinen panee ympäriinsä ja itse ei saa mitään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ihan ekaksi lähtisin kokeilemaan, saisiko sen oman, jo olemassa olevan suhteen elvytettyä.
Tajuat kai, että siitä sinkkuelämästä katoaa hohto aika nopeasti ja suhteidenkin rakastumisvaihe kestää vain päiviä tai maksimissaan pari vuotta ja kuinka helppoa on edes löytää vastakappaletta itselleen?
Noi on ihania nuo sisko ja veli -suhteet. Nauti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluatko elää vai odotella kuolemaa. Meillä on vain yksi elämä.
Itse lähdin jo 10v sinua nuorempana ja en ole katunut hetkeäkään.
En voisi ikinä elää seksittömässä suhteessa. Sehän olisi kuin äidin, isän, siskon tai veljen kanssa eläisi.
Ei kiitos minulle vaikka kuinka naurettaisiin yhdessä. Nauraminen ei minulle riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hanki salasuhde, se piristää. Jos kerran miehesi ei sua halua enää niin mitä väliä? Silloin voit katsella hyvillä mielin aidan toiselle puolen ;) Ja mistä tiedät vaikka miehesikin kävisi vieraissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ap,
Olen nuorempi kuin sinä mutta ihan sama tilanne minulla.
Tosin, en siis tiedä mikä teidän tilanne on, meillä kyllä on seksiä ja läheisyyttä, mutta selkeästi tunteet on hiipuneet ainakin itsellä ja kumppanilla myös. Kuitenkin toinen on tärkein ihminen ja rakastamme toisiamme.
Minä kaipaan sitä tunnetta kun on rakastunut ja se kumppanuuden tunne, ja se että haluaa kokoajan olla toisen lähellä ja se läheisyys. Nyt se on hiipunut. Onhan mahdollista ehkä elvyttää suhde, mutta onko? Kokemuksia olisi kiva kuulla.
Vai johtaako tällaiset tilanteet väistämättä eroon vai onko se kipinä mahdollista löytää uudelleen pitkässä suhteessa?
Vierailija kirjoitti:
keski-iänkriisi.
jos lähdet ei ole paluuta enään
Miksi se on aina jokin kriisi, jos kaipaa sytykettä sydämeen? Ehkä suhde on vain ohi. En sano että pitäisi lähteä. Olen aina miettinyt, että miksi kumppanuussuhde on se tavoiteltavin asia? Toinen ihmettelyn aihe on se, kun naiset puhuvat kuinka miehelle "pitää antaa". What the f..
t.35v
Alue: Aihe vapaa
Normisettiä.