Te rutiköyhät, miten olette käyttäneet n. 150 000 euron perinnön?
Kommentit (40)
Niin, en osaa vastata kun ei ole ollut tilannetta, mutta mä miettisin varmaan sitä, ettei tuo saamani perintöraha mene pelkkään elämiseen, tai siis miten toimisin, ettei se syö niitä rahoja, joita on ennen perintöä saanut. Lähinnä asumistuki ja mahdollinen toimeentulotuki. No jälkimmäisen voi kyllä unohtaa.
Riippuis myös siitä, miksi olen rutiköyhä: Työtön, kotiäiti vai pienipalkkainen? Vuokralla vai omistusasunnossa, jossa liian suuret lainanmaksuerät.
Ei ny rutiköyhiä olla, työttöminä kyllä... 100 tonnia tulossa, asunto- ja keittiöremottilainoja lyhennetään, kattoremppaa mökille. Mies nirsoilee ja sillehän se kyllä kuuluukin, itte laittaisin kyllä asuntoon jos saisin kokonaan itse päättää.
Miksi se pitäisi 'käyttää'? Eikö sitä voi säästää tai sijoittaa? Jos asumisasiat eivät olisi kunnossa, laittaisin omistusasumiseen.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 23:59"]
Niin, en osaa vastata kun ei ole ollut tilannetta, mutta mä miettisin varmaan sitä, ettei tuo saamani perintöraha mene pelkkään elämiseen, tai siis miten toimisin, ettei se syö niitä rahoja, joita on ennen perintöä saanut. Lähinnä asumistuki ja mahdollinen toimeentulotuki. No jälkimmäisen voi kyllä unohtaa.
Riippuis myös siitä, miksi olen rutiköyhä: Työtön, kotiäiti vai pienipalkkainen? Vuokralla vai omistusasunnossa, jossa liian suuret lainanmaksuerät.
[/quote]
Hyvinvointivaltion hedelmä. No, systeemi näin rapauttaa itsensä sisältä päin...
Velat pois tai ainakin korkeakorkoisimmat velat pois. Asuminen kuntoon sillä tavalla, että kuukausittaisista asumiskuluista tulee mahdollisimman pienet. Jos on työtön, niin opiskelua olisi hyvä rahoittaa osalla summasta. Jos on pienituloinen työssäkäyvä, niin rahastoja, sijoitusasuntoja jne. voisi miettiä vähän oman osaamisen mukaan.
Olen 36-vuotias kolmen lapsen yh, joka asuu Helsingissä kaupungin vuokra-asunnossa. Ei ole säästöjä, ei mitään. Tuolla rahalla ei saa Helsingistä omaa perheasuntoa. Ammattini on sellainen joka työllistää, mutta bruttopalkka jää 2300 euroon.
Ap
Tuollaisia summia en ikinä ole käsissäni pidellyt, enkä ajatellut elämää kuin kädestä suuhun, koska mahdollisuuksia muuhun ei ole.
Ap
Kannattaisko ostaa kultaa? Tai lasten nimiin osakkeita belgialaisen pankin kautta
Minun perintöni ja lakiosanikin vei muut. Paha sai palkkansa. Paha suolistosyöpä ja avannehommat. Syöpä uusiutunut. Oliko ahneella siis paskainen loppu?
Mulle vois tulla tuollainen perintö, tai enemmänkin. "Ongelma" on vaan siinä että vanhemmat elävät niin pitkään ettei siitä ole enää mitään iloa. Oon itsekin jo eläkkeellä ja en tarvitse rahaa enää mihinkään siinä vaiheessa. Onneks en oo rahanperso, joten ei tuo paljon harmita. Hyvä vaan että ovat vanhemmat läsnä mahdollisimman pitkään.
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 00:14"]Minun perintöni ja lakiosanikin vei muut. Paha sai palkkansa. Paha suolistosyöpä ja avannehommat. Syöpä uusiutunut. Oliko ahneella siis paskainen loppu?
[/quote]
Mitä sille lakiosalle kävi?
Esim. Puistolasta saa 97 m2 kerrostaloasunnon 200 000 tuhannella. Otat erotuksen verran lainaa. Kun täytät 55 v., voit myydä asunnon ja muuttaa asumisoikeusasuntoon ja saat varallisuutesi haltuusi käytettäväksi eläkevuosina tai sitten voit muuttaa pienempään omistusasuntoon kun lapset ovat omillaan.
Miten voi lakiosan saada joku muu. Silti ei saa iloita toisille tapahtuvista huonouksista.
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 00:14"]
Minun perintöni ja lakiosanikin vei muut. Paha sai palkkansa. Paha suolistosyöpä ja avannehommat. Syöpä uusiutunut. Oliko ahneella siis paskainen loppu?
[/quote]
Miten muut voi viedä lakiosan? Jokainen perillinen on oikeutettu lakiosaan
No enpä tässä ole kyllä "rahanperso". Jos olisin saanut valita, olisin valinnut välittävän vanhemman, joka rakastaa ja tukee. Itse asiassa kieltäydyin perinnöstä jo aiemmin. Rahalla ei ole mulle väliä vaikka tiukkaa onkin. Perusasiat on kuitenkin kunnossa: terveys, katto pään päällä ja ruokaa. Mutta nyt sitä rahaa on kuitenkin tulossa. Anteeksi.
Ap
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 00:15"]
Mulle vois tulla tuollainen perintö, tai enemmänkin. "Ongelma" on vaan siinä että vanhemmat elävät niin pitkään ettei siitä ole enää mitään iloa. Oon itsekin jo eläkkeellä ja en tarvitse rahaa enää mihinkään siinä vaiheessa. Onneks en oo rahanperso, joten ei tuo paljon harmita. Hyvä vaan että ovat vanhemmat läsnä mahdollisimman pitkään.
[/quote]
Tai sitten se kuolema voi korjata satoaan kummasti jo paljon aiemmin. Ellet sitten ole jo eläkkeellä. Minäkin kuvittelin periväni eläkeläisenä, mutta niin vaan kuolema tuli kymmeniä vuosia 'etuajassa' vierailulle.
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 00:06"]
[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 23:59"]
Niin, en osaa vastata kun ei ole ollut tilannetta, mutta mä miettisin varmaan sitä, ettei tuo saamani perintöraha mene pelkkään elämiseen, tai siis miten toimisin, ettei se syö niitä rahoja, joita on ennen perintöä saanut. Lähinnä asumistuki ja mahdollinen toimeentulotuki. No jälkimmäisen voi kyllä unohtaa.
Riippuis myös siitä, miksi olen rutiköyhä: Työtön, kotiäiti vai pienipalkkainen? Vuokralla vai omistusasunnossa, jossa liian suuret lainanmaksuerät.
[/quote]
Hyvinvointivaltion hedelmä. No, systeemi näin rapauttaa itsensä sisältä päin...
[/quote]
Tavallaan. Mut jos yh saa siirrettyä ton omaisuuden kolmelle lapselleen, sen turvin heillä voi olla paremmat eväät parempaan elämään, ja yhteiskunta säästää kolminkertaisesti kun näistä ei tullut lusmuja.
Ei tota summaa kannata ruokakauppaan kantaa. Siitä ei hyödy kukaan, koskaan.
Ostaisin pari yksiötä yliopistokaupungeista ja laittaisin vuokralle. Lapset voi niihin aikanaan muuttaa.
20:lle: tuolla summalla ei saa paria yksiötä yliopistokaupungista, yhden juuri ja juuri. Esim. Kuopiossa 150 000 eurolla saa pienen yksiön. Tai jopa kaksion, jos asunto on huonokuntoinen ja putkiremontti tulossa. Mutta ap:n tosiaan kannattaisia ostaa omistusasunto ja ottaa lainaa. Mieluummin maksaa yhtiövastiketta ja velkaa kuin vuokraa vuokranantajalle.
Jos olisi tuollainen perintö niin en olisi rutiköyhä.