Mitä voisi tehdä, kun oma työ ei ns huvita?

Eihän siinä muuta voi kuin hakea vaan koko ajan muuta?

No työtä joko sen eteen että tilanne muuttuisi tai että nykyiset työt hoituisi.

Niin, laiskoille elämä on kovin vaikeaa.

Jos sulla kukkaro kestää ja aikaa riittää, kokeile eri aloja avointen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kautta. Myös verkossa on paljon opintoja ja ilmaisiakin on välillä. 

Tutki, mitä muuta koulutuksellasi voisi tehdä. Itse olen insinööri, mutta teen eri suuntautumisalan töitä kuin mihin olen kouluttautunut, tekniikkaa tosin. Työ on opettanut.  Joskus jo firman vaihtokin voi piristää, kun käytännöt muuttuvat. Kannattaa hakea paikkoja, mihin ei usko pääsevänsä, sillä kokemuksesta tiedän että yllättäen voikin päästä. Minulle on näin käynyt. 

Ei auta kuin etsiä itsestään se motivaatio. Kannattaa myös miettiä mikä siinä omassa työssä on hyvää ja positiivista ja keskittyä siihen. Kaikille tulee hetkiä, että oma työ ärsyttää tai kyllästyttää, mutta sitten täytyy miettiä mitä asialle voi tehdä. Voi jäädä tai voi lähteä uuteen, mutta kannattaa muistaa, ettei ruoho ole aina vihreämpää muuallakaan ja jos taloudellinen turva on taattu omassa duunissa, niin kai se jotain merkitsee sekin. Riippuu myös työstä, mutta usein omaa tehtävää voi kehittää ja miettiä uutta sisältöä, kehityskeskustelut ovat usein se paikka, jossa näitä toiveita voi esittää.

Kannattaa myös keksiä jotain kivaa sisältöä muuhun elämään. Aloita vaikka joku harrastus tai tee aamulla jotain piristävää, vaikka aamulenkki, niin herääminenkin on helpompaa. En tiedä teetkö etä vai lähityötä, mutta kummankin suhteen kannattaa huolehtia rutiineista. Eli säännöllinen elämänrytmi keventää myös aamuheräämisiä, työhön varataan oma aikansa, eikä esim. spostia vilkuilla enää työajan päätyttyä.

Helpompi se vakipaikka on irtisanoa kuin määräaikainen.

Voiko saman työnantajan alla vain vaihtaa kohdetta? Itse pysyin samalla työnantajalla, vaihdoin vain kaupunkia. Nyt maistuu taas työt. Palkka pysyi samana, mutta vastuu meni pienemmäksi.

Onlyones tai sihteeriopisto? Yle ja HS ainakin naisia kannustaneeet noihin. Kuulemma voimaannuttaa.

Harva sinne huvikseen lähtee joka päivä.

Meneekö se aamun tympäännys ohi. Vai kestääkö koko työpäivän. Eikö yhtään tyytyväisyyttä työstä.

Raha jemmaan karenssia varten ja liiton rahoille miettimään asiaa.

Hakee yhteishaussa opiskelemaan tai sitten päättää käydä töissä vaan rahan takia, minimoi kulut ja maksimoi säästämisen ja sijoittamisen kunnes sijoittamisesta saadut tulot kattavat pakolliset menot. Sen jälkeen voi vaikka jäädä osa-aikaiseksi työntekijäksi.

Kyllä mä tiedän ihmisiä jotka ovat vakipaikalta lähteneet ja työllistyneet sitten muualle.

Nyt vaan heittelemään verkkoja vesille ja etsimään uutta työnantajaa.

Me tehtiin työkiertoa. Kollegan kanssa ihan kaksin puhuttiin tästä aiheesta ja huomattiin, että oltiin molemmat kyllästytty omissa töissämme tiettyihin juttuihin, joihin molemmilla olisi osaamista. Ajateltiin, että vaihtelu virkistää ja ehdotettiin esimiehelle, että voitaisiin vaihtaa tietyt vastuut päittäin ainakin joksikin aikaa. Esimiehelle tämä sopi, ja ainakin mun työnkuva on nyt syksystä saakka tuntunut mielekkäämmältä ja jotenkin eheämmältä kokonaisuudelta. Ymmärtääkseni myös kollega on tyytyväinen tilanteeseen.

Opintovapaata voinee hakea lyhyempääkin opintojaksoa varten.