Lue keskustelun säännöt.
Arkeen uupuneet vanhemmat ei tukiverkkoa
15.05.2015 |
Meillä tilanne, että on neljä lasta. Nuorin on vähän yli vuoden ja hänen eka vuotensa veti ihan piippuun meidät molemmat. Lapset ovat hirveän rakkaita, mutta sekin unohtuu, kun heti aamusta alkaa tappelu ja kiukuttelu. Eivät ole mitenkään erityisen kauheita, mutta kun monta on niin tuntuu että aina on joku pahalla päällä.
Asiaa ei auta kauheasti se, että nuorin nukkuu tosi huonosti ja äiti on aikaisemminkin sairastunut väsymyksestä johtuneeseen masennukseen. Tuntuu, että kohta ollaan siinä tilanteessa taas.
Nyt kysysisinkin neuvoa. Mitä voisi tehdä selviytyakseen? Ja ettei tuntuisi, että elämä on vain selviytymistaistelua?
Apua on mahdollista saada yhdeltä ihmiseltä, mutta ei häntäkään voi ihan rajattomasti pyytää apuun. lähinnä hoitamaan lapsia, kun käymme kaupassa tai jos on joku pakollinen meno(vanhempainilta tms.)
Ja turha sanoa, ettei niitä lapsia olisi kannattanut tehdä niin montaa. Olen ihan samaa mieltä, mutta se on nyt myöhäista jossitella. Vaikka kaduttaa. Hirveästi.
Neuvoja pliis!
Kommentit (9)
Huhtikuussa tuli voimaan uusi sosiaalihuoltolaki ja se velvoittaa kuntia järjestämään kotipalvelua. Apua on siis mahdollisuus saada ilman lastensuojelun asiakkuutta. Kysy vaikka sieltä lastensuojelun puolelta tai ehkä neuvolassakin tietävät, miten asia on kunnassanne järjestetty. Tuo kotiapuhan oli vuosia pois, mutta nyt sitä taas annetaan, teidän perheelle olisi varmaan paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toinen vanhemmista jää hoitamaan lapsikatrasta, ja toinen ottaa päivän tai pari vapaata. Sitten vaihtuu vuorot päinvastoin. Tämä voi ainakin tuoda hetken helpotusta uupumukseen.
Heti yhteys neuvolaan ja rohkeasti kerrot sen, mitä kerroit meille.
Olisiko lisäksi naapureita, ystäviä tai sukulaisia, joilta voisi saada apua? Rohkeasti vaan kysymään apuja vaikka aiemmin et olisi niin tehnyt. Ovatko lapset päivähoidossa vai kotona (vai ovatko vanhemmat lapset jo koululaisia?)? Jos ovat kotona, niin voisiko laittaa hoitoon lapsia vaikka edes osa-aikaisesti tai sitten esim. kaupungin tai srk:n kerhoihin? Entä oletko kuullut sellaisista varamummeista tai -papoista? Ja neuvolasta tosiaan voisi kysyä apua just tuossa kotipalvelu-asiassa... Oikein paljon tsemppiä! Lapsesi ovat varmasti ihania muruja!
Kiitos kaikille vastaajille kannustavista viesteistä. Ihan tippa silmässä niitä täällä luin. Lapsista yksi on koulussa ja kaksi kerhossa(loppui viime viikolla). Osittain ongelmaa pahentaa se, että 1 v on ihan hirveän vaativa. En pysty tekemään mitään kun hän on hereillä ja päiväuniaikaan yritän tehdä kaiken(ruoka, siivous, pyykit)tai koomailen itse vieressä enkä jaksa kylkeä edes kääntää. Pahinta on että aikaa ei riitä muille lapsille juuri lainkaan. Vanhemmat kyllä ovat(onneksi)ihania, rakastavia isosisaruksia pienimmälle, mutta hekin ansaitsisivat samaa huolenpitoa.
Jonkin aikaa olen ollut niin loppu, etten jaksa lasten kanssa käydä edes kavereilla. Tuntuu ihan hirveältä ja olen varma, että pilaan kaikkien elämän.
Olisiko vielä jotain vinkkejä ihan vaikka tyyliin "syötä lapsille välillä eineksiä" tms. Jotain konkreettisia tekoja, joihin ei tarvi ulkopuolista apua.
Mutta kiitos vielä jo nyt kaikille vastaajille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko lapsen valvottamisesta johtuva väsymys pahinta? Olivatko vanhemmat lapset ennen kuopuksen syntymää yhtä pahalla päällä, onko pahentunut vai tuntuuko väsymyksen vuoksi vain pahentuneen?
Tehkää asioita pienellä porukalla. Meillä on kolme lasta kun kaikki ovat paikalla huomionhakuisuus on välillä suurta kun yksi on toisaalla leikit onnistuu paremmin. Siispä kaksi lähtee mukaan toisen vanhemman kanssa esim. kauppaan ja kaksi lähtee toisen vanhemman kanssa toisaalle ja sitten eri kokoonpanoilla kokeillen toimiiko tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
8 lisää. Isommista kaverin luo kylään. Seura on pienissä perheissä usein tervetullutta.
.