Pieniä tai vähän suurempia tekoja, joilla tuntematon on ilahduttanut teitä

Nuorempana  joku tuntematon mies antoi mulle rahaa taksiin etten, siinä kovassa humalatilassa kävelisi kotiin. Huolehti, että pääsen turvallisesti perille. :D

Ruokakaupassa tuntematon Mies päästi edelleen kassajonossa, kun näki että minulla oli vain yksi tuote ostettavana ja hänellä oli ostoskärry täynnä. :)

Tulin ryöstetyksi joskus melkein 15 vuotta sitten ja harhailin Helsingissä Hietaniemessä ilman takkia tai rahaa tai mitään. Kaksi n. 20-vuotiasta nuortamiestä maksoivat mut bussilla rautatieasemalle ja katsoivat, että pääsin sisälle kioskiin josta sain soitella itselleni apua. Tuo lämmittää mieltä vieläkin.

[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 17:16"]Ruokakaupassa tuntematon Mies päästi edelleen kassajonossa, kun näki että minulla oli vain yksi tuote ostettavana ja hänellä oli ostoskärry täynnä. :)
[/quote]
Näin on käynyt muutaman kerran minullekin. Toki itse päästän myös joskus edelle samasta syystä.

Hain lapsia kerhosta ja kaaduin nuorimman kanssa kun maa oli jäinen. En huomannut puhelimeni tippuneen samalla taskustani. Joku erittäin ihana ja ystävällinen henkilö otti puhelimeni talteen ja soitti lasteni isälle siitä (edellinen soitettujen listalla).

Demiin tällaiset ketjut. Ei av-mammoja kukaan ole ilahduttanut ja he eivät ilahduta ketään.

Minut meinattiin raiskata (tai kaapata, en voi tuetää mitä olisi käynyt) kun olin15-vuotias. Tuntematon mies puuttui kuitenkin tilanteeseen, ja pääsin pakenemaan kotiin. Olen vieläkin kiitollinen tuolle ystävälliselle ihmisille, joka mahdollisesti pelasti minut.

[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 18:11"]Demiin tällaiset ketjut. Ei av-mammoja kukaan ole ilahduttanut ja he eivät ilahduta ketään.
[/quote]
Höpsis. Minä ainakin päästin kahden alakouluikäisen lapsen äidin lapsineen jonossa mun edelle, kun sillä oli vain kolme jätskipuikkoa, ja mulla täysi kori ilman pakasteita tai helposti pilaantuvaa.

Raasu vanhus kompastui ja isäni auttoi tätä vaanhusta pystyyn tämä on jäänyt mieleeni

Liftasin Euroopan halki ryöstön jälkeen. Niillä viimeisillä rahoilla mitä oli, ostin lipun yöjunaan ja samassa hytissä oli mies joka lainasi rahaa ( en siis pyytänyt).
Lähetin takaisin Suomesta päin.

Laukaanhovin kahvilan ihana ja kiltti työntekijä lähetti minulle ilmaiseksi kahvilan vessaan jättämäni sormuksen. Jos joku paikan työntekijä lukee tätä - iso kiitos Turusta, pistin kortin teille postiin! Itku tuli kun kuoren avasin eli kiitos! :)

Olin pysäköinyt auton ja olin pysäköintimittarin edessä kaivamassa parkkirahaa, kun vieressä olevasta autosta nousi nainen ja antoi parkkilipun, siinä oli vielä reilusti parkkiaikaa.Käytän harvakseltaan maksullisia parkkipaikkoja, mutta tuon tapauksen jälkeen jätän aina parkkilipun mittariin teipattuna, jos jäi paljon parkkiaikaa. Kiitokset vielä tuolle ystävälliselle sielulle!

Vaihdoin paikkakuntaa, tuntui ihmeelliseltä kun joku puolusti vaikeassa tilanteessa.