Mistä saitte motivaation pitkäkestoiseen laihduttamiseen tai elämäntapojen parantamiseen?
En hae sitä ruokavaliota mitä olette alkaneet noudattaa tai mitkä lajit laihduttavat parhaiten vaan antakaa vinkkejä ja neuvoja miten saatte motivoitua itsenne elämään paremmin päivästä ja vuodesta toiseen.
Kommentit (11)
Siinä vaiheessa, kun marketeistakaan ei alkanut enää löytyä sopivia housuja.
Laihduttamisen tai elämäntapamuutosten aloittaminen on sama kuin fantasiaelokuvissa hetki, kun täysikuun valo paljastaa kerran vuodessa salaisen aarrekammion oven. Siinä se on ollut ihan nenän edessä, mutta näkymättömissä. Joku naksautus aivoille pitää tapahtua.
Ei keneltäkään kysymällä. Ainakaan tältä palstalta.
Lääkäri sanoi että kun täyttää 60 kannattaisi katsoa että 167 cm pitkänä laihduttaisi 67 kiloon. Kestäisivät polvet paremmin (äidilläni huonot polvet) ja pystyisin liikkumaan vanhanakin. Otin hänet tosissani. 18 kiloa pois ja poissa pysyvät.
Tsemppiä.
Mummi, 63v
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa, kun marketeistakaan ei alkanut enää löytyä sopivia housuja.
Laihduttamisen tai elämäntapamuutosten aloittaminen on sama kuin fantasiaelokuvissa hetki, kun täysikuun valo paljastaa kerran vuodessa salaisen aarrekammion oven. Siinä se on ollut ihan nenän edessä, mutta näkymättömissä. Joku naksautus aivoille pitää tapahtua.
Milloin mulla naksahtaa? :(
BMI 37 ja 5 vuotta yrittänyt laihduttaa N35
Se motivaattori riippuu ihan siitä, mikä sulle itsellesi on tärkeää, ulkonäkö, terveys, jaksaminen tai joku muu.
Salarakaskandidaatti ( R.I.P. A ) vihjaisi hienovaraisesti tykkäävänsä tiukemmista kundeista ja sen innoittamana panin dad-bodyn vielä kerran kuosiin ja sille tielle jäin. Tästä nyt noin 15 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa, kun marketeistakaan ei alkanut enää löytyä sopivia housuja.
Laihduttamisen tai elämäntapamuutosten aloittaminen on sama kuin fantasiaelokuvissa hetki, kun täysikuun valo paljastaa kerran vuodessa salaisen aarrekammion oven. Siinä se on ollut ihan nenän edessä, mutta näkymättömissä. Joku naksautus aivoille pitää tapahtua.
Milloin mulla naksahtaa? :(
BMI 37 ja 5 vuotta yrittänyt laihduttaa N35
Olet tainnut tehdä jo aika monta aloitusta aiheeseen liittyen, tuskinpa enää saat täältä mitään uutta ja mullistavaa vinkkiä.
Suomut putosivat silmiltä ja peilissä oli ihramahainen laihaläskiläski. Autossa istuessa ahisti mahasta.
Olen niin lopen uupunut ja kyllästynyt siihen, että aina jokin paikka on vaivainen ja rajoittaa elämää. Motivoi, kun huomaa, että kehoa huoltamalla kivut vähenevät/katoavat, jaksaa paremmin ja pystyy elämään täydempää elämää.
Vierailija kirjoitti:
Se motivaattori riippuu ihan siitä, mikä sulle itsellesi on tärkeää, ulkonäkö, terveys, jaksaminen tai joku muu.
Jos ihminen on ollut lihava, niin laihana pysyminen vaatii jostain luopumista. Ainakin ylenmääräisen herkuttelun tuomasta nautinnosta. Ihminen on laskin ja lyhyt näköinen. Ei se halua luopua nautinnosta, jos palkkiona on ei-diabetes 25 vuoden päästä tai paremmat polvet eläkkeellä. Palkkio luovutusta nautinnosta pitää saada nopeammin.
Kannattaa alkaa "turhamaisesti" nauttia uudesta saavutusta ulkomuodosta tai tehdä tuloksesta muuten arvo itsessään ja vaikka vaaalla ja mittanauhalla todentaa saavutusta jatkuvasti ja osoittaa itselleen pystyvyyttä.
Tämä on erittäin tärkeää ja toki myös haastavaa siinä kohtaa kun ollaan "uuden elämän" suvantovaiheessa eli kun on saavutettu haluttu paino. Silloin ei enää saa psykologista palkkiota pudotetuista kiloista tai sadoista grammoista päivä tai viikkotasolla.
En tiedä. Muutama vuosi sitten otin joulun jälkeen enkkapainon, joka ylitti henkilökohtaisen kipurajan. Olen 160 cm ja painoin 73. Ikää lähemmäs 50. Tuli sellainen olo, että ei, en halua olla vielä läski tantta. Päätös on pitänyt.