Lapsi ei leiki lainkaan yksin

Leikkiikö muiden samanikäiset itsekseen?  

ap

Meillä on 5 vee, joka ei viihdy yksin leikessään. Ikinä ei ole viihtynyt kovin pitkään omissa leikeissään. Lähinä askartelee ja piirtelee itsekseen, mutta nauttii eniten yhteisestä tekemisestä. Sellainen seurallinen lapsi on, ajattelen että kyseessä on luonteenpiirre. Itse olen viihtynyt aina yksin joten lapseni seurallisuus ja leikkiin pyytäminen on vähintään rasittavan tuntuista.

Meillä poika 1,5 vuotta ja ainakin toistaiseksi täysin samanlainen sillä erolla, että molemmat vanhemmat heltyy aina leikkeihin mukaan ja niin noh, miksipä ei leikittäisi :) Täällä sisarus tulossa, joten toivottavasti sen jälkeen vähän helpottaa ja toivottavasti helpottaa teilläkin, kun kasvaa vielä. 3,5-vuotias on vielä pieni, joten sinuna nielisin huvittamattomuuden ja leikkisin. Jos et esim. kotitöiltä ehdi niin ota lapsi mukaan kotitöihin. Meidän puolitoista vee on ainakin innoissaan mukana siivoamassa ja tyhjentämässä tiskikonetta jne.

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 11:12"]

3,5 v poika, päiväkodissa leikkii hyvin ikätovereiden kanssa yhdessä ja yksinäänkin touhuaa. On ainut lapsi joten lapsiseuraa ei kotona ole. Todella harvoin on omissa touhuissaan edes 5 minuttia, olisikohan viime viikolla ollut yhtenä aamuna. Muun ajan seuraa vanhempia pyydellen leikkimään. Joskus leikitäänkin, mutta tietenkään aina ei ehdi tai huvita. Kun kieltäydyn, tulee 30 sekunnin päästä uudelleen pyytämään. Keksii hyviä leikkejä kyllä, peiton alle majaan merirosvoja karkuun, kylään kahvia juomaan, vauvoja hoitamaan jne pyytelee, ehdottaa roolileikkejä ym. Joskus myös legoilla rakentelemaan. Koko ajan haluaa huomiota ja kommenttia. 

Kuitenkin, miten kannustettua enemmän omatoimiseen leikkiin? 

[/quote]

Lopettakaa leikkiminen, kyllä se siitä puuhaa keksii. Nyt olet saatavilla ja lapsi vaistoaa, että jos kieltäydyt leikista, sinulla on huono omatunto. 

Vanhempien tehtävä ei ole viihdyttää lasta!

Ihan tavallista, luonnekysymys. Meillä tytär on aina ollut niitä jotka ei ole leikkineet eikä viihtyneet yksin, poika taas on täysin päinvastainen eli viihtyy yksin ja omissa mietteissään vaikka maailman tappiin. Ei minusta noita asioita mitenkään tarvitse pyrkiä muuttamaan, vaan lapset saa olla sellaisia kuin on. Sen joka ei viihdy yksin, ei tarvitse, ja se joka haluaa olla yksin, saa olla.

Meillä lapsi taas leikkii ja puuhastelee mieluiten yksin. 5-vuotias. Aikuisten kanssa tykkää pelailla lautapelejä.

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 11:41"]

Meillä poika 1,5 vuotta ja ainakin toistaiseksi täysin samanlainen sillä erolla, että molemmat vanhemmat heltyy aina leikkeihin mukaan ja niin noh, miksipä ei leikittäisi :) Täällä sisarus tulossa, joten toivottavasti sen jälkeen vähän helpottaa ja toivottavasti helpottaa teilläkin, kun kasvaa vielä. 3,5-vuotias on vielä pieni, joten sinuna nielisin huvittamattomuuden ja leikkisin. Jos et esim. kotitöiltä ehdi niin ota lapsi mukaan kotitöihin. Meidän puolitoista vee on ainakin innoissaan mukana siivoamassa ja tyhjentämässä tiskikonetta jne.

[/quote]Ihana nähdä että samanhenkisiä lapsia on muuallakin! Tuntuu että tuttavapiirissä on niin yksinleikkimiseen keskittyviä lapsia, että mietityttää välillä. Touhuissani ja kotitöissä lapsi onkin mukana, pakostikin, koska yksin ei viihdy. Lapsi saa ainokaisena paljon huomiota, mutta jotenkin tuntuu, että pitäisi myös hetken osata olla itsekseen. Olisi ihana kun voisi vaikka sisaruksen kanssa leikkiä majaa tms, vanhemmat vaan ei jaksa tuntikaupalla istua peiton alla taskulamppu kädessä, vaikka hetken jaksetaankin. Ikävä kyllä ei ole sisarusta suotu (ja toki ymmärrän että myös tappelisivat) :D

ap

Ei vanhemman kuulukaan koko ajan mennä lapsen pillin mukaan. Oikein teet, kun välillä kieltäydyt. Sinulla on myös oma elämä ja tahto, jos välillä leikit lapsen kanssa, niin erittäin hienoa. 

Kun olet sanonut lapselle, että "nyt äiti tekee X-juttua, en ehdi leikkiä", niin pidä siitä kiinni. Toistat vaan saman vaikka 100 kertaa, ja ehdotat aina lapselle jotain, mitä voi tehdä yksin. Ehkä se siitä pikkuhiljaa..

Oma lapsi oli myös tuon ikäisenä takiainen, nyt muistelen lämmöllä <3 mutta ymmärrän myös sen, että aina ei jaksa leikkiä lapsen mieliksi. Eikä aina tarvisekaan.