Lue keskustelun säännöt.
Säälitäänkö muka ihmistä, joka ei kulje muotivaatteissa ja jolla on vähän vanhempi auto?
01.12.2021 |
Yhdessä toisessa ketjussa sanottiin näin. Miksi joku säälisi vanhoissa vaatteissa kulkevaa ihmistä, joka ei halua uutta autoa?
Kommentit (18)
Huutonaurua epävarmoille tallaajille. Jos olisin miljonääri, niin voisin ajaa vaikka ladalla. En anna v1ttuakaan siitä, mitä joku lippatukka tradenomi sanoo siitä. Ikean perustajakin ajoi vanhalla Volvolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole minä ainakaan kokenut, että säälitään. Miten se ilmenee? Minulla tulot ovat niukat, ja vanha kottero riittää mainiosti. Muodista en ole kiinnostunut vaan kuljen ajattomissa, hyvälaatuisissa vaatteissa jotka ostan yleensä secondhandina ja päivitän vaatekaappia hyvin harvoin.
Elämä on mielenkiintoista ja antoisaa. Toisaalta minua eivät myöskään haittaa muiden uudet autot tai kuteet. Muut asiat kiinnostavat ihmisissä enemmän mutta ymmärrän, että toisille autot ja vaatteet voivat olla tärkeitä ja sekin on ookoo.
Mä säälin niitä jotka jonottavat tonttia uudelta, trendikkäältä omakotialueelta ja rakennuttavat kloonitalon jossa on minikokoinen tontti. Kaksi autoa, kaksi lasta, labradorinnoutaja ja cairninterrieri. Harmaavalkoinen sisustus jota esitellään paikallislehden sivulla ja kerrotaan että ollaan ylpeitä paluumuuttajia kun Janne sai insinöörin töitä lapsuuden kotipaikkakunnalla ja Jenni on nyt hoitovapaalla mutta palaa lastenhoitajan työhönsä kun pikku Jemmika täyttää kaksi vuotta.
Juu ei en kadehdi. Ne on muuten mun isäni myymiä peltoja joille te ja kaltaisenne rakensitte.
Todella varakkaathan, siis vanhan rahan ihmiset, eivät koskaan esittele varakkuuttaan rahvaalle. Vaatteina on vanhoja (joskin todella laadukkaita) nuhraantuneita ja virttyneitä rutkyjä ja autona ikivanha LandRover tai Mersu tms. Autotallissa on kyllä sitten Tesla, Ferrari tai Bentley, mutta niillä käydään Helsingissä tai jossain kauempana, ei omilla kylillä.
Ihminen, joka "säälii" tai naureskelee jonkun vaatetukselle tai autoille, asunnolle tms yleensä paljastaa sen, että on lähtöisin rahvaasta ja sivistymätön, jos rahaa on paljon, niin se on uutta rahaa, joka haisee.
En ole huomannut kenenkään säälivän, mutta eräitä tuttavia tuntuu ärsyttävän kun tyydymme puolison kanssa yhteiseen autoon, vanhaan ruostekotteroon. Jatkuvasti tulee kommenttia että milloin missäkin olisi hyvä auto tarjolla, ja kun meitä ei kiinnosta niin tuntuvat harmistuvan. Jos itse haluavat syytää liikenevät rahansa autoon niin kaikkien muidenkin pitäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä säälin niitä jotka jonottavat tonttia uudelta, trendikkäältä omakotialueelta ja rakennuttavat kloonitalon jossa on minikokoinen tontti. Kaksi autoa, kaksi lasta, labradorinnoutaja ja cairninterrieri. Harmaavalkoinen sisustus jota esitellään paikallislehden sivulla ja kerrotaan että ollaan ylpeitä paluumuuttajia kun Janne sai insinöörin töitä lapsuuden kotipaikkakunnalla ja Jenni on nyt hoitovapaalla mutta palaa lastenhoitajan työhönsä kun pikku Jemmika täyttää kaksi vuotta.
Juu ei en kadehdi. Ne on muuten mun isäni myymiä peltoja joille te ja kaltaisenne rakensitte.
Hyvä kuvaus. Itse olin nuorempana tuollainen, meillä oli oikein kultainen noutaja vieläpä :D sitten tulin järkiini ja tajusin että haluan oikeasti elää omannäköistäni elämää. Tuli ero kun mies ei ymmärtänyt miksen enää halua elää "oikein". Voin paljon paremmin nyt, ihan järkyttävää tuollaisilla myös se arvostelu jos joku naapuri vaikka poikkeaa linjasta ja ostaa väärän värisen sohvan. Somessa ihastellaan ja selän takana haukutaan.
Tavallaan vähän muodin mukaan menevistä miettii, että ne on vähän hukassa... Ei oikein tiedä, mitä ne on. Tosin eipä sitä omassa arjessaan ehdi säälimään muita valinnoistaan. Enkä kyllä tunnista aina muotiakaan (muuta kuin tajusin kerran kaupungilla nuorten pukeutuvan samoin kuin itse yläasteella. Huvitti) niin eipä tuolla väliä, jos laittaavat kaiken rahansa materiaan. Toki ylikulutus ja velkaantuminen ovat usein harmillisia ilmiöitä, koska harvalla on oikeasti varaa vaihtaa autoja ja ostaa kokoajan kaikkea... Tekevät sitten töitä ja uuvuttavat itsensä sillä pitääkseen yllä valitsemansa elämäntavan. Nojoo, on se vähän säälittävää sitten, kun tätä kelaa vähän pidempään miettii 🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä säälin niitä jotka jonottavat tonttia uudelta, trendikkäältä omakotialueelta ja rakennuttavat kloonitalon jossa on minikokoinen tontti. Kaksi autoa, kaksi lasta, labradorinnoutaja ja cairninterrieri. Harmaavalkoinen sisustus jota esitellään paikallislehden sivulla ja kerrotaan että ollaan ylpeitä paluumuuttajia kun Janne sai insinöörin töitä lapsuuden kotipaikkakunnalla ja Jenni on nyt hoitovapaalla mutta palaa lastenhoitajan työhönsä kun pikku Jemmika täyttää kaksi vuotta.
Juu ei en kadehdi. Ne on muuten mun isäni myymiä peltoja joille te ja kaltaisenne rakensitte.
Hyvä kuvaus. Itse olin nuorempana tuollainen, meillä oli oikein kultainen noutaja vieläpä :D sitten tulin järkiini ja tajusin että haluan oikeasti elää omannäköistäni elämää. Tuli ero kun mies ei ymmärtänyt miksen enää halua elää "oikein". Voin paljon paremmin nyt, ihan järkyttävää tuollaisilla myös se arvostelu jos joku naapuri vaikka poikkeaa linjasta ja ostaa väärän värisen sohvan. Somessa ihastellaan ja selän takana haukutaan.
Vakuudettomia kulutusluottoja haettiin ennätystahtiin eli uusia sohvia on varmaakin hankittu korvaamaan ne väärän malliset & väriset sohvat, verhot + mitä sisustajat nyt tykkäävätkin ostaa. Talous kääntyy vääjäämättä kohti kaakkoa, joten kohta moni katuu lainanottoaan.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan vähän muodin mukaan menevistä miettii, että ne on vähän hukassa... Ei oikein tiedä, mitä ne on. Tosin eipä sitä omassa arjessaan ehdi säälimään muita valinnoistaan. Enkä kyllä tunnista aina muotiakaan (muuta kuin tajusin kerran kaupungilla nuorten pukeutuvan samoin kuin itse yläasteella. Huvitti) niin eipä tuolla väliä, jos laittaavat kaiken rahansa materiaan. Toki ylikulutus ja velkaantuminen ovat usein harmillisia ilmiöitä, koska harvalla on oikeasti varaa vaihtaa autoja ja ostaa kokoajan kaikkea... Tekevät sitten töitä ja uuvuttavat itsensä sillä pitääkseen yllä valitsemansa elämäntavan. Nojoo, on se vähän säälittävää sitten, kun tätä kelaa vähän pidempään miettii 🤔
Se on tosi surullista näiden velkaantuneiden kannalta, kun rahat on mennyt täysin turhuuteen ja velkoja pitäisi maksaa seuraavat 10+ vuotta. Vielä kun korot nousee ja työttömyys kasvaa, niin ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kulje muotivaatteissa, kuljen kirpputorivaatteissa.
Autona vm. 2002 rellu.
Bruttotulot n. 100keur/vuosi. Omaisuutta on, velkaa ei.
Lienen säälittävä?
Vierailija kirjoitti:
Huutonaurua epävarmoille tallaajille. Jos olisin miljonääri, niin voisin ajaa vaikka ladalla. En anna v1ttuakaan siitä, mitä joku lippatukka tradenomi sanoo siitä. Ikean perustajakin ajoi vanhalla Volvolla.
Ikean perustaja ei kyllä pelannut ihan täydellä pakalla; kuvittelikohan saavansa rahat mukaansa?
Nimittäin kun rahaa on satoja miljoonia ja omaisuutta miljardeja, niin on yksinkertaisesti moraalitonta olla laittamatta rahaa kiertoon kohtuullisissa määrin.
Ainakin sen verran että ostaisi kunnon auton muutaman vuoden välein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmeen väliä vaikka säälisivät?
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen väliä vaikka säälisivät?
Jos on salavarakas, niin sehän tuo vain suolaa elämään kun saa nauraa partaansa😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Ei kukaan edes tiedä, mikä on muotia. Tai siis kaikki on muotia. Kirppiksetkin on muotia. Ei tuolla pimeässä näe, mikä auto kenelläkin on. Aika harvaa edes kiinnostaa automerkit ja vuosimallit. Ihmisillä on yleensä omia asioita mietittävänä, ei kerkee pohdiskella vastaantulijoiden asioita.
En sääli.Säälin jos joku kertoo tarinan rikkiauto..ei varaa korjata.Vaatteet oon tottunut,kaikkee nähnyt,jokainen tietää tyylinsä.Kirppis Look mitä se on? Kirpparilta löytyy joskus muodikkaita vaatteita,nyt jokunen vuosi kun käynyt mutta moneen menoon.Mikä on se staili..riippuu.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Ei kukaan edes tiedä, mikä on muotia. Tai siis kaikki on muotia. Kirppiksetkin on muotia. Ei tuolla pimeässä näe, mikä auto kenelläkin on. Aika harvaa edes kiinnostaa automerkit ja vuosimallit. Ihmisillä on yleensä omia asioita mietittävänä, ei kerkee pohdiskella vastaantulijoiden asioita.
En erota autosta kuin värin :). Kungan on luotettava, niin riittää mulle.
Mä saan jotain sääliä osakseni, kun olen niin "varaton". Tuumaa sukulaiset toisinaan.
Mä ostelen vaatteeni kirppareilta, eikä mulla ole autoa, vaan kuljen fillarilla tai dösällä. Lisäksi tää mun kämppä on tämmöinen mummon mökki - kuulemma aivan liian pieni.
Äiti ostaa mulle joskus vaatteita. Stocmannilta ja mähän en mitään merkkiä tunnusta. Joskus otan vastaan, mutta poistan/peitän sen merkin ja siitähän se vasta hulabaloo alkaa. Turhaan muhun rahojaan laittaa. Osa sukulaistädeistä tuo mulle ruokaa ja eräs jatkuvasti suosittelee ruokakassin hakemista. Hänellä on oikein aikataulut mulle otettu paperille, että missä on lähimmät jaot yms. < tuosta äiti vähän närkästyi, omista pidetään huolta, ettei tarvii kerjäläiseksi ruveta. ;)
Ihan hyväpalkkaisessa duunissa olen ja kotikin oma, sijoituskämppiä on kaksi ja säästöjäkin, kun elän nuukasti (en pihisti, mutten haali tavaraa, teen paljon itse). Mä pidän elämästäni tälleen pikkasen hompsusena villamuorina. Harmi, ettei noi toiset osaa nauttia mun onnestani.
Höpö höpö, trendipellejä säälitään. Jos ei ihmisessä ole mitään muuta niin sitten vaihtaa uuden katumaasturin joka toinen vuosi