Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko olemassa tukiryhmiä miehille, jotka eivät rakasta lapsiaan?
10.02.2015 |
Outoa, että ainoa vaihtoehto on joko hylätä perhe tai jäädä, kunnes päässä napsahtaa.
Kommentit (8)
Mitä se rakastamattomuus napsahtamiseen liittyy? Onhan noita rakkaudettomia perheitä ollut iät ajat ilman, että niissä hulluksi tullaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisi mun mielestä olla enemmän tukea vanhemmille, joilla on noita tuntemuksia. Mulla ei ole lapsia, mutta vaikuttaa siltä, että isille on aika vähän apua tarjolla. Tämä aihe on aika tabu, mikä on surullista, koska omiin tunteisiinsa on vaikea vaikuttaa. Voin vain kuvitella, mikä syyllisyys ja häpeä tuohon liittyy ja ihan turhaan. Häpeän ja syyllisyyden kantaminen on rankkaa. :/
Sais olla kyllä myös vertaistukea vanhempiensa hylkäämille lapsille. Ainakin 90-luvulla sain vain yksilöterapiaa, olis ehkä helpottanut, jos olisi tajunnut ettei ole ainut.
Kannattaisi lakata valehtelemasta, että kaikki vanhemmat rakastaisivat lapsiaan. Ei mikään ihmissuhde toimi automaattisesti. Joskus toisesta ei vain välitä.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 10:56"]
Kannattaisi lakata valehtelemasta, että kaikki vanhemmat rakastaisivat lapsiaan. Ei mikään ihmissuhde toimi automaattisesti. Joskus toisesta ei vain välitä.
[/quote]
Mutta onhan sitä velvollisuus huoltaa omansa täysi-ikäiseksi. Hylkäämisestä pitäisi tehdä viranomaisprosessi, jolloin hylkääjä tekisi tekonsa viralliseksi ja lapsi pääsisi heti tarvittavien tukitoimien pariin ja hylkääjä samaten, jos kokee tarpeelliseksi. Nyt nämä tilanteet vellovat vuosia ja rasittavat ihmisiä psykofyysisesti vielä vuosikymmentenkin kuluttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 11:00"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 10:56"]
Kannattaisi lakata valehtelemasta, että kaikki vanhemmat rakastaisivat lapsiaan. Ei mikään ihmissuhde toimi automaattisesti. Joskus toisesta ei vain välitä.
[/quote]
Mutta onhan sitä velvollisuus huoltaa omansa täysi-ikäiseksi. Hylkäämisestä pitäisi tehdä viranomaisprosessi, jolloin hylkääjä tekisi tekonsa viralliseksi ja lapsi pääsisi heti tarvittavien tukitoimien pariin ja hylkääjä samaten, jos kokee tarpeelliseksi. Nyt nämä tilanteet vellovat vuosia ja rasittavat ihmisiä psykofyysisesti vielä vuosikymmentenkin kuluttua.
[/quote]
Ei kai se huoltaminen ole tässä ongelma vaan se, ettei saa rakkautta vanhemmaltaan.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 11:02"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 11:00"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 10:56"]
Kannattaisi lakata valehtelemasta, että kaikki vanhemmat rakastaisivat lapsiaan. Ei mikään ihmissuhde toimi automaattisesti. Joskus toisesta ei vain välitä.
[/quote]
Mutta onhan sitä velvollisuus huoltaa omansa täysi-ikäiseksi. Hylkäämisestä pitäisi tehdä viranomaisprosessi, jolloin hylkääjä tekisi tekonsa viralliseksi ja lapsi pääsisi heti tarvittavien tukitoimien pariin ja hylkääjä samaten, jos kokee tarpeelliseksi. Nyt nämä tilanteet vellovat vuosia ja rasittavat ihmisiä psykofyysisesti vielä vuosikymmentenkin kuluttua.
[/quote]
Ei kai se huoltaminen ole tässä ongelma vaan se, ettei saa rakkautta vanhemmaltaan.
[/quote]
No siksi juuri. Koska se lapsi jää ilman tukea, kun hylkääminen ei ole virallinen eikä virallisesti tiedossa.
-Lapsena itsekin hylätty
Alue: Aihe vapaa
nosto