Seurustelu tuskaannuttaa ja väsyttää vaikka kaikki on ok
Tuntuu että mies on koko ajan joku ylimääräinen osa elämässäni, ja en jaksaisi tavata häntä. Olemme olleet yhdessä jos vuosikausia, mutta kummallakin on aika pieniä lapsia ja asumme eri asunnoissa. Aina kun pitäisi tavata mies, tuntuu että tekisin jotain muuta mielummin. Mitäköhän tässä pitäisi tehdä? Tiedostan, että jos eroan, en löydä uutta parempaa. Olen jo neljäkymppinen ja tiedän mitä miehillä on tarjota, ja tämä mies on varmaan parasta mitä voin saada. Toisaalta olisi varmaan ikävää olla yksin pidemmän päälle. Mutta tuntuu että mies on pelkkä riesa ja vaiva. Aina kun on omat hommat tai lasten kanssa jotkut puuhat kesken niin se tulee vaatimaan huomiota. Sitten tehdään jotain tylsää. Tuntuu että olen ihan pienen matkan päässä jostain ikisinkkujen maailmasta. Olisi niin mukavaa olla vain yksin, lasten ja ystävien kanssa.
Kommentit (9)
Muistuttaisin ettei seurustelu ole mikään kansalaisvelvollisuus. Oma päätös jatkatko vai et. Kukaan ei pakota.
Ihmeellistä vinkumista. Jos parisuhde ei tuo mitään hyvää elämään, niin miten voi ajatella, että ollaan nyt tässä koska "tätä parempaakaan en tule saamaan"? Eh? Ei minkään valtakunnan järkeä.
Pitääkö elämässä asian joka tuo pelkkää negatiivista vai poistaako sen asian ja on onnellisempi? Nyt on kyllä vaikea pähkinä purtavaksi.
Kenelläkään ei ole velvollisuutta tehdä sinua onnelliseksi.
Sinun pitäisi varmaan olla yksin, lasten ja ystävien kanssa?
Mikä pakko sitä on sitten seurustella? Jos ei parempaa löydy niin se olla ihan hyvä. Itse olen sinkkuna paljon tyytyväisempi kuin parisuhteessa, varsinkaan huonossa sellaisessa. Aina voi deittalla kun siltä tuntuu.
M52
Koska miehet ovat, sä oot selvästi itsenäinen nainen.
Sinkkuus ei ole sosiaalisesti hyväksytty elämäntilanne, ainakaan kaikkien mielestä. Koko ajan joku kyselemässä oletko löytänyt ketään ja tarjoamassa paritusapua. Sinkkuja pidetään poikkeavina. Ei kai ihme, jos Ap:n mielestä tämäkin vaihtoehto arveluttaa.
Minulla aivan sama tilanne. Olemme olleet yhdessä vuosikausia, mutta emme asu yhdessä. Miehen kanssa vietetty aika tuntuu hukkaan heitetyltä ja äärettömän pitkäveteiseltä. Tekisin mieluummin mitä tahansa muuta kuin näkisin häntä. Haaveilen siitä, että päädymme eroamaan, enkä varmasti enää ota miestä elämääni tylsistyttämään.