Kävin katsomassa asuntoa, ahdistavan oloinen vuokranantaja, joten jätin vaikka asunto oli hyvä

Aha

Olisko ollut äitihullu.

Jep, teit sitten oikean ratkaisun.

Parempi näin. Jos vuokranantajasta lähtee huono viba, niin se kostautuu kyllä jos allekirjoitat. Asenne kertoo paljon.

0/5 parempaa yritystä ensi kerralla.

Varmasti hyvä päätös. Tein aikoinaan itse samankaltaisen. Tuttuni päätyi asumaan kyseiseen asuntoon ja hänen kokemustensa perusteella väistin luodin. Vuokranantaja oli todella neuroottinen ja oikeasti oletti ettei asumisesta pitäisi jäädä edes pienintä jälkeä vaan vuosienkin jälkeen asunnon pitäisi näyttää täsmälleen samalta kuin uutena. Minä ja tämä tuttuni olemme kuitenkin kumpikin siistejä ihmisiä eikä ole ikinä ollut ongelmia muiden vuokranantajien kanssa joten uskallan sanoa tämän vuokranantajan olleen poikkeuksellinen. Vaikea ymmärtää miksi hän edes päätyi vuokraamaan asuntoa. Tuttuni muutti lopulta pois kun ei kestänyt vuokranantajan aiheuttamaa stressiä.

Ehkä vuokranantaja on joutunut jonkun kerran korjauttamassa vuokralaisten jälkiä.

Minä olen.

Pintaremontti maksoi noin 2800 e (sis tarvikkeet ja työt). Yhden kk takuuvuokra ei riittänyt, vaan aika paljon tuli ns. takkiin. Olen aika tarkka nyt, ketä valitsen asumaan ja jos saan huonoja viboja, en ota vuokralle. Toimii siis molempiin suuntiin.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä vuokranantaja on joutunut jonkun kerran korjauttamassa vuokralaisten jälkiä.

Minä olen.

Pintaremontti maksoi noin 2800 e (sis tarvikkeet ja työt). Yhden kk takuuvuokra ei riittänyt, vaan aika paljon tuli ns. takkiin. Olen aika tarkka nyt, ketä valitsen asumaan ja jos saan huonoja viboja, en ota vuokralle. Toimii siis molempiin suuntiin.

Voihan se olla, mutta täysipäinen vuokranantaja ymmärtää, että kaikki vuokralaiset ei ole samanlaisia ja liian tungetteleva asenne saa nämä normaalit välttämään tuollaisia vuokranantajia. Ei normaali ihminen tarvitse tai halua holhousta ja vahtimista, se haluaa kodin jossa saa olla rauhassa. Jos vuokranantaja ei tätä tajua, kannattaa vaikka myydä se asunto.

Meilläkin oli nuorempana tällainen keissi. Täyshullu vuokraemäntä. Vuokrasi omakotitaloa. Sanoi, että vuokraa vain osan ja pitää yhden huoneen itsellään varastona, jossa voi käydä. Ajateltiin, että ok. Mutta hän kävikin siellä varastossa usean kerran päivässä. Koko ajan kolkutteli siellä. Meillä ei ollut minkäänlaista kotirauhaa. Saattoi tunninkin huhkia siellä yksinään. Talo oli lisäksi yltympäri homeessa. Edellisen vuokraajan kanssa oli oikeudenkäynti meneillään, kun lapsensa olivat homeesta sairastuneet. Kun vihdoin päästiin pois sieltä, ei suostunut palauttamaan takuuvuokraa vaan oli mennyt pankkiin rääkymään suoraa huutoa. Pankista soitettiin mulle, että mitä tehdään tämän rouvan kanssa.  Tulee joka aamu tänne huutamaan. Sanoin että antakaa ne rahat sille. En todellakaan halunnut alkaa loputtomaan oikeudenkäyntiin. 4000 markkaa hei hei. sinne meni. Seuraava vuokralainen otti minuun myöhemmin yhteyttä, että voisinko tulla oikeuteen todistajaksi, kun häneltäkin oli viety rahat tai jotain, en edes halua kuulla, mitä se hullu oli nyt keksinyt. Sanoin, että en tule. En ikinä ikinä ikinä enää halua kuulla koko naisesta. 

Mulla särähtää korvaan toi että haluaa käydä katsomassa asuntoaan säännöllisesti. Eli suomeksi tulee yllätysvisiitiille kerran kuukaudessa.

Mulla kävi samoin välittäjän kanssa, kun etsin asuntoa. Asunto ois ollu ok (ei täydellinen, ehkä 9+), mutta koska välittäjä oli todella ärsyttävä eikä itsellä kiire oston kanssa, niin en tehnyt tarjousta.

Kävin kerran katsomassa asuntoa, ihan hyvä asunto- vuokraemäntä esitteli ja kertoi ettei parvekkeella saa kuivattaa pyykkiä, koska parvekkeen seiniin tulee hometta, sanoi että oli pistänyt edellisen asukkaan pesemään parvekkeen seinät... Sitten näytti vaatehuonetta, siellä hyllyllä oli laatikko jossa oli beiget verhot ja hän rupesi sitten puhelemaan että nuo verhot voisi sitten laittaa tuohon ikkunaan... Siinä vaiheessa totesin että tämän ihmisen kanssa ei kannata olla vuokrasuhteessa tai missään tekemisissä ja lähdin pois.

Minä etsin nuorempana asuntoa, kalustamatonta, koska minulla oli siinä vaiheessa jo omat tavarat. Noh, menin katsomaan asunta jota vuokrasi vanha pariskunta ja asunnossa oli kalusteet suoraan jostain 70- luvulta vaikka asunnon piti olla tyhjä... Kysyin sitten siitä että viettekö nämä kalusteet ja tavarat pois niin vastau oli ettei kalusteet lähde mihinkään, ne kuuluvat asuntoon ja mitään ei saa siirtää,ei vähänkään, kaikilla on oma paikka. Lähdin pois.

Minulla oli aikoinaan sellainen vuokranantaja, joka kävi tarkistelemassa onko siistiä. Ei niin kovin usein, mutta silti... On minulla myöhemmin ollut paljon pahempia vuokranantajia, mutta tosi paljon ahdistusta aiheutti tämä siivoushullukin.

En vuokraisi....

Minulla oli monta vuotta sitten elämänvaihe, että piti hankkia vuokra-asunto. Soitin erään ilmoituksen perään ja kerroin itsestäni. Kerroin myös sen, että mukaan tulisi kaksi kissaa. Ilmoituksessa ei oltu otettu eläimiin mitään kantaa, joten sen perusteella otinkin yhteyttä. Sitten kun kävin katsomassa paikkaa, niin asunnon omistaja sanoi, että muuten voisinkin olla ihan hyvä vuokralainen, mutta ne kissat... ja kysyi, että voisinko esimerkiksi lopettaa ne. No en tietenkään lopeta niitä, seuraavana päivänä löysin paljon paremman paikan ja kissoillekin sanottiin tervetuloa vaan. Asunnon omistaja oli tosi mukava ihminen ja ystävystyttiinkin niin paljon, että hän kävi muutaman kertaa ruokkimassa kissoja, kun olin matkoilla. Eikä minua häirinnyt ollenkaan, että vuokranantaja kävi asunnolla, koska ei minulla ollut mitään salailtavaa.

Jotkut eivät oikeasti tiedä juuri mitään vuokraisäntänä (tai -emäntänä) olemisesta. "Ylimääräinen" pienehkö asunto on ehkä tullut perintönä, tai se on ostettu ajatellen että lapsi menisi siihen opiskelemaan mutta lapsi ei siellä vielä tai enää tai ehkä koskaan kuitenkaan asukaan... tai kaksi ihmistä on aikuisella iällään perustanut suhteen ja muuttanut kimppaan ja toisen kämppä laitettu vuokralle.

Jos päättää vuokranantajaksi ryhtyä, olisi kyllä tarkkaan mietittävä, mitä varten haluaa laittaa asuntonsa vuokralle, ja haluaako ollenkaan. Vuokralle antaen saa toki asunnon kuluja katettua, mutta jotenkin siihen vuokraan pitää budjetoida myös se, että jossain vaiheessa asuntoa pitää päivittää ja remontoida. Edellisen asukkaan taulujen ja peilien jäljet on kitattava ja maalattava tai tapetoitava. Keittiön koneita pitää joskus uusia. Sälekaihtimet pitää hankkia joskus aina uudetkin. Ja joo, maksaahan se, mutta tämmöiset asiat kuuluu silti asunnon omistajalle, ja kulut näistä voi vähentää verotuksessa, kun kerran tienaa vuokraamalla asuntoaan.

Mutta tottakai vuokralaista ottaessa pitää olla tarkka siitä kenet kelpuuttaa, ja pöljiä vuokranantajia kohti on huomattavasti enemmän pöljiä vuokralaisia, jotka eivät ymmärrä hevonhelkuttia siitä millä lailla vuokralla ollaan, ja että tämä asumiskäytössäni oleva kiinteistö ei ole oikeasti minun, ja vastaan siitä jollekin muulle. 

Täällä samantyylinen! Oli kuitenkin kiire saada asunto, joten erehdyin vuokraamaan. Jo esittelyssä vaikutti tunkeilevalta (kyseli henkilökohtaisia asioita) ja varoitteli "ettei mikään vain mene rikki". Huh!

Tulee ilmoittamatta ovelle tarkistamaan "patterin kunnon" (tekosyy, utelias kyylä haluaa katsoa, etten ole rikkonut mitään).  Ei kunnoita vuokralaisen kotirauhaa.

Ahdistaa olla täällä, ei ole omaa rauhaa ollenkaan. Etsin uutta asuntoa ja muutan pois heti kun löytyy.