Onko olemassa sellaista biisiä, josta tykkäät kuunnella jonkun erityisen kohdan uudelleen kerta toisensa jälkeen?

Käyköön niin taikka näin ja sen alkutahdit.

Joo, Whitesnaken Still of the nightista sen huohotus-sellokitara-bridgen jälkeiset kitarat.

Måneskinin Coraline: "Ma non chiedo niente, soltanto un sorriso". Sorrison /r/ on niin kaunis. Lähinnä tuo yksi sana  - joskin kauniissa kontekstissa.

Minulla on todella montakin kohtaa. Lähes joka biisissä on jokin sellainen kohta mikä nousee isompaan arvoon ja kuuntelen sen uudestaan. Syynä voi olla sanat ( tykkään ottaa erilaisia lauseita biiseistä) tai sitten melodia. Joskus molemmatkin. Tulisi pitkä lista jos tähän alkaisin luetella. 

Feuerroter Pfeil und Bogen

Torawareta kutsujoku wa hangeki no kōshi da Jōheki no sono kanata emono o hofuru JÄGER

Hotobashiru shōdō ni sono mi o yaki nagara Tasogare ni hi o ugatsu——

Tuohon ei voi kyllästyä. :)

Yleensä kuuntelen koko kappaleen uudestaan. Alice Cooperin biisit on sellaisia, jää vielä soimaan myös päähän.

Kyllä.

On useita kyllä.