Lue keskustelun säännöt.
Uusavuttomuudesta.
07.09.2006 |
Täällä tuntuu olevan aika paljon äitejä, jotka kysymystensä ja juttujensa puolesta tuntuvat todella uusavuttomilta. Esimerkkeinä seuraavia kysymyksiä: " Apua! Minkälainen kypäräpipo 1vuotiaalle!?" , " Mitä voi tehdä 5kk:n vauvan kanssa?" , " Iik, 9kk yskäisi, tarviiko mennä ensiapuun?" , " Minkälainen pinnasänky vauvalle?" " Minne voin sijoittaa hoitopöydän?" jne jne. Sitä vaan, että onko nämä niin tärkeitä joillekin äideille, että niistä oikein pitää tänne kirjottaa? Itse ainakin pystyn löytämään vastaukset arjen pieniin asioihin apua kyselemättä. Miten te muut?
Kommentit (5)
Vierailija:
Itse ainakin pystyn löytämään vastaukset arjen pieniin asioihin apua kyselemättä. Miten te muut?
Keksi vastaukset arjen pieniin pulmiin aspua kyselemättä. Ja meni 8 vuotta ennen kuin lapseni asperger paljastui koulussa. Minä kun ratkaisin itse kaikki ongelmat, mutta koulussa eivät pystyneet samaan. Kokemattomana en tiennyt että ongelmat eivät olleetkaan pieniä. Lapseni ei saanut tarvitsemaansa kuntoutusta ajoissa. Lisäksi ole päästänyt itseni ajattelemaan että minun ON PÄRJÄTTÄVÄ yksin, enkä vieläkään osaa pyytää apua - vaikka olen hukkumaisillani työn paljouteen.
Kyselkää vaan ja ihmetelkää ääneen ja pyytäkää apua kaikilta jotka keksitte. Liiallisesti itse pärjäämisestä on vain haittaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aikonut jo useaan otteeseen laittaa tänne tyhmän kysymyksen siitä, mistä pitäisi tietää, milloin lapsen pitäisi jäädä kotiin sairauden takia. Kun lapsi ei vielä puhu, eikä sillä ole kuumetta, räkä vaan valuu ja yskittää, niin mistä hiivatista voi tietää pitäiskö jäädä kotiin muksun kanssa vai ei. Ja milloin viedä lapsi takaisin hoitoon sairaspäivien jälkeen, jos edelleenkään ei kuumetta ole.
Minä en tiedä, enkä tiedä pitäiskö mun ehkä jostain tietää!
ei suurempia ongelmia ole, kuin että laitanko tänään lapselle punaiset vai siniset housut, niin asiat on melkolailla hyvin:)
Alotuksen jälkeen tuli pari ääriesimerkkiä itse yrittämisestä, enkä todellakaan tarkottanut sitä.
AP
juttuseuran tarve ja yleisen mielipiteen kartoittaminen. Tuskinpa yksikään äiti valitsee pinnasängyn paikan yksistään muiden mielipiteiden pohjalta, vaan lähinnä hakee jotain ahaa-elämystä. Joku toinen kun voi hyvänkin tajuta ottaa huomioon jotain, mitä itse ei tullut ajatelleeksi.
Pahasti hakoteillä?
En mä nyt koe uusavuton olevani sen takia etten tiedä kaikkea vaikkapa lastenhoidosta kun ei aiempaa kokemusta ole. Ja autan vastaavasti jos osaan muita auttaa. Tasaisin väliajoin joku kyllä jaksaa tästä " uusavuttomuudesta" muistutella. Mitäs se nyt kenenkään napaa hiertää, ei tarvi lukea niitä ketjuja jos ei halua auttaa.