Tämä tapahtui 1980-1990 luvulla.

Minä olin 5-vuotiaasta lähtien kesäisin usein viikonlopun eli perjantai iltapäivästä sunnuntai alkuiltaan yksin kotona kun vanhemmat halusivat omaa aikaa ja lähtivät kesämökille kaksin ja jättivät minut yksin kotiin 1980-luvulla ja 1990-luvulla. Jääkaapissa oli ruokaa ja muutenkin minulla oli kaikkea mitä tarvitsin joten ulos ei välttämättä tarvinnut mennä mutta minähän menin ja juoksentelin kaverien kanssa usein koko päivän ties missä ilman, että oli ketään aikuisia mukana valvomassa. Meitä oli mukana eri-ikäisiä lapsia, nuorimmat taisivat olla jotain 3-vuotiaita ja vanhimmatkin jotain 7-8 vuotiaita. Vähitellen vanhenin ja kaveritkin vanhenivat mutta kaikenlaista me lapset ja nuoret keskenämme teimme ollessamme porukalla ulkona. Osalla saattoivat olla vanhemmat viikonlopun mökillä mutta osalla ei eli kun he menivät viikonloppuna kotiin, niin siellä olivat vanhemmat kotona. Minulla ei ollut kesäisin arkena kouluikäisenä vanhemmat kotona päivällä koska he olivat töissä. Alle kouluikäisenä olin kesällä arkisin päiväkodissa mutta viikonloppuna usein reilut 2 vuorokautta yksin kotona. Koskaan ei kenellekään tapahtunut mitään vakavaa vaikka joskus pieniä vammoja saatiin mutta kukaan ei koskaan loukkaantunut vakavasti, eksynyt tai kadonnut pysyvästi niin että ei olisi palannutkaan retkiltämme kotiin jne. Vaikka siis teimme keskenämme melko vaarallisiakin juttuja mitä aikuiset eivät todellakaan olisi hyväksyneet ja kävimme paikoissa joissa oli kielletty käymästä. Kuten vaikka kodin lähellä oleva autiotalo joka tutkittiin tarkasti ja muutenkin tehtiin kaikkea minkä tiesimme kiellettyksi. Välillä käytiin kotona syömässä ja sitten taas lähdettiin matkaan. Minäkin käytin yksin hellaa ruoan lämmittämiseen mitä äiti oli tehnyt, kävin yksin saunassa suihkussa ja nukuin kotona yksin. EI minulla mitään lapsenvahtia ollut eikä mitään puhelinnumeroa mihin soittaa tai ketään jonka luokse mennä jos olisi tullut joku hätä. Onneksi koskaan ei tapahtunut mitään sellaista mihin olisin tarvinnut aikuisten apua tai ollut mikään oikea
hätä. Näitä aikoja kun muistelee niin nykyajan lapset eivät taatusti saisi kokea sellaisia asioita mitä me koimme. Varmasti siinä naapurit tekisivät lastensuojeluilmoituksen ja lapset otettaisiin huostaan, jos joku 5-vuotias olisi viikonlopun yksin kotona tai 3-5 vuotiaat lapset juoksisivat isompien lasten perässä ties missä autiotaloissa tai läheisessä metsikössä salaa vaanimassa puliukkoja ja mitä he siellä tekivät. Siellä 5-vuotiaana sain tietää senkin, että miten lapsia laitetaan alulle kun porukassa oli pari naista miesten joukossa ja me lapset näimme kuinka kerran yksi puliukoista oli yhdynnässä paikalla olleen puliakan kanssa. Vanhemmat lapset valistivat meitä nuorempia, että "Noin niitä lapsia tehdään, teidänkin isät ja äidit tekee noin"