ooo- Jouluntähtösten keskiviikko -ooo

UNETTOMUUTTA Liityn muiden jouluntähtösten joukkoon jotka hipsivät aamuyöstä keittiöön pyörittyään ensin sängyssä unta kalastelemassa.. Ei vaan nukuta enää. Kostautuu varmaana päivällä töissä ja on vielä tarkoitus jatkaa tänään klo 20 asti, joka on viimeinen kerta..



KÄTILÖOPISTON valmennuksia merkkailin äsken kalenteriin. Pakollisia synnytysvalmennuksia on 2 ja vapaaehtoisia useita eri aiheista. Ajattelin mennä ainakin osaan niistä. Viimeinen on sopivasti 20.11. jolloin mulla alkaa virallisesti äitiysvapaa, eikös olekin hyvä tapa aloittaa se :-)



NÄRÄSTYS tästä jaksan taas valittaa, on se niin piinallista polttelua :-(

Koitan josko Danonen Actimel auttaa, tuskin, nyt jo polttelee aargh.



Kivaa kun eilen oli taas isompi pino ja sai lukea paljon tästösten kuulumisia. Mulla on torstaina eli huomenna neuvola, ja siinä katsotaan aika sokerirasitukseen.



Tänään alkoi viikko 24 :-o -ohhoh-

Omaa napaa heti aamusta, olin eilen neuvolassa ja sokerirasitus oli ihan ok että sen voi nyt sitten unohtaa, hyvä niin.

Mulla olisi ollut lääkäri tai on edelleen varattu yksityinen lääkäri ensi viikoksi mutta neuvolantäti halusi ehdottomasti mut tänään lääkäriin kun mun tuota lantion seudun polttelua kerran on ollut nyt säännöllisemmin jo kuukauden päivät, vaikka voi hyvin olla hormonaalisia löystymis ym kipuja mutta varmuuden vuoksi kun tässä vaiheessa on suuri riski että paikat alkaa aukeamaan, kuten täällä joillakin on nyt käynytkin. Mutta mä veikkaan että itselläni tämä kivut on näitä löystymis juttuja mutta eipä sitä tiedä, poltto on joskus ihan sietämätöntä.

MAHA: Se on siis nyt niin pullahtanut että katselinkin jo ystävääni jolla synnytys on ihan koska nyt vaan tahansa että aivan kun oma maha olisi sitäkin mahaa paljon suurempi mutta eilen kun mitattiin sf-mittaa niin keskiviivaan meni että ei kait se sitten sen suurempi ole mitä näillä viikoilla pitääkin olla :)



Mua hirvittää jo nyt valmiiksi se että joudun olemaan ensi viikon aivan yksin kotona yötä päivää... hhhhrrrrr... Isäntä lähtee viikon reissuun ja poika viedään mummolaan viikoksi. Mä en edes muista koska mä olen ollut viimmeksi noin yksin kotona heh...



Mutta hyvää keskiviikkoa kaikille joulunodottajille. rv.26+6

... väsyttää niin vietävästi ja kohta alkaa kokous -huoh-. Jos olis mahdollista niin nukkuisin 20tuntia ja sitten söisin 4t :) siinä menis odotusaika mukavasti :)) Hb on ihan hyvä ettei tää siitäkään johdu, muuten vaan väsy. Olen kyllä aina ollut hyvä nukkumaan ja nyt se kertaa kaksi :)) Mulla ei ole vaivannut *kop kop* yöllä liitoskivut eikä muutkaan, saan nukuttua hyvin 8-10 tuntia, välillä käyn vessassa mutta taju pois saman tien kun petissä takasin :)



Näin töissä ollessa vaivaa kyllä liitoskivut kun tässä konttoristoolissa käkittää kaheksan tuntia (tepsuttelen kyllä välillä). Eilen oli häpyliitos niin kipiänä etten illalla voinut enää kotona istua, oli pakko vaan maata... Pizzan syönti onnistuu maatenkin, tuli testattua :))



Jaha... hipsinpä kera kansioni tuonne kokoushuoneen suuntaan...



Mukavaa päivää kaikille!



RauPotar ja toukka 26+4

Sais olla vielä sängyn pohjalla nauttimassa omasta rauhasta, mut ei.. kun ei uni enään tullut kun perhe oli laitettu matkaan.



NÄRÄSTÄÄ näköjään useita muitakin, todella inhottavaa. Etenkin kun se iskee yöllä(rennie paketti sängyn vieressä). Itsekin mietin sitä aktimellia josko siitä olis apua.



KAUPUNGILLA tuli sit käytyä eilen: Tulos vanhemmat lapset saivat lisää vaatteita(kesän kasvu jätti kaikki vaatteet pieniksi). Ensimmäiset vauvan vaatteet ostin, niitä sit ihastelin koko eilis illan.(mites moni on teistä ottanut pakkauksen? ite ajattelin ottaa rahana, en oikeen pitänyt sisällöstä.) Sit ajattelin etsiä itselleni jotain kun vatsa kasvaa kovasti sf mitta meni yli käyrien viimeeks. Tyhjin käsin lähdin kuitenkin siltä osastolta ja hieman mieli maassa :( sielä oli näet kolme tulevaa äitiä yhdessä ostoksillä ja minulle tuli todella yksinäinen olo.



TÄNÄÄN pitäisi mennä töihin edes hetkeksi vaik saikulla olenkin, on yks homma pahasti kesken. Hetken täs vois tarkkailla tilannetta, et suostuuko kroppa tähän ideaan.



kirsi ja masuasukki 24+5 luulisin.. pitää varmaan katsoa kaleterista

Viime viikolla hehkutin täällä töihin paluun johdosta ja tilanne käänty taas viikonloppuna päälaelleen. Limatulppa irtosi ja olin koko maanantaipäivän synnytysvastaanotossa tutkittavana. Kaikki muuten hyvin (masuasukki on isohko, yli kilon, liikkuu normaalisti, napavirtaukset ok jne) mutta kohdunsuu on ihan pehmennyt ja ulkosuu auki. Sain heti 3 vk saikkua ja kontrolliajan sinne kolmen viikon päähän. Aikaisemmin pitää mennä jos alkaa kovasti supistella tai tilanne muuten muuttuu. Lääkäri kyllä sanoi, etten todennäköisesti töihin mene ennen äippäloman alkua, saikkua tulee siis lisää kolmen viikon päästä.



Kyllä tämä kotona oleminen on raskasta. Kesken jääneet työasiat pyörii päässä, kun töiden vaihto sijaiselle käy nyt tässä ihan lennossa. Harmittaa ja pelottaa, meneekö kaikki töissä niinkuin pitää. Tilanteelle en kuitenkaan mitään voi ja esimiehet + sijaiset ovat ottaneet asian loitavasti, mutta minkäs minä itselleni ja ajatuksilleni voin. Uskon kyllä, että päivä päivältä pystyn ottamaan rennommin ja luottamaan, että kyllä ne asiat siellä sujuu vaikka en olekaan hösäämässä. En kuvittele olevani korvaamaton, olen realisti. Tiedän kuinka vaikeaa on hypätä sijaistamaan toista ihan lennosta, kun työpöydälle on jäänyt paperikasoja keskeneräisistä projekteista. Huh, huh. Tulipa vuodatus!!!



Pääasia nyt kuitenkin olisi, että masuasukki viihtyisi yksiössään vielä pitkään. Kauhistuttaakin ajatus synnytyksen käynnistymisestä viikon sisään - sitähän se limatulpan lähteminen aika usein tuntuu tietävän. Pääsisinpä edes tuonne 3:lla alkaviin viikkoihin!



Tämä palsta on kyllä huippu. Luin tässä hätsynpikaa kolmen päivän kuulumiset, kun en ole vähään aikaan nettiin ehtinyt ja oli lohduttavaa lukea, kuinka moni on suunnilleen samassa jamassa. Supistelee, saikkua yms.



Tsemppiä meille kaikille! Eiköhän tämä tästä!



t. päivikki 27+1

Tässä linkki eilisiin turinoihin:

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=&m=8269642&p=2&tmode=…



Vä-syt-tää! Vaikka uni tuleekin hyvin silmään, alkaa aamuyöstä pyöriminen liitoskipujen kanssa ja osin varmaan muutenkin hormoneista johtuen, uni ei meinaa niin millään tulla silmään kun on kerran herännyt. Taidan käyttää tänään osan päivästäni päiväuniin...



Huomenna on sokerirasitus. En osaa sitä oikein jännittää, viimeksi " pääsin läpi" ja nyt ei paino ole noussut sitäkään vähää kuin viime raskaudessa. Jos jokin arvo on liian korkea, niin sitten edetään sen mukaan. Ensi tiistaina on lääkärineuvola, siellä sitten katsotaan tulokset. Pitää ottaa edellisen raskauden äitiyskortti mukaan, sf-mitta huitelee taas jossain pilvissä ja lääkäri sitten päättää, onko ylimääräinen ultra tarpeen. Esikoisestakin käyrä meni yli kaikkien valmiiden käppyröiden, mutta lapsivettä oli normaalimäärä ja vauvakin suht pienikokoinen (syntymäpaino tasan kolme kiloa rv 40+2). Tjaa-a.



Remontti ja tavaroiden pyörittely uuvuttaa, mutta kyllä tästä hyvä tulee. Paljon on maalattu vesiohenteisilla maaleilla, mutta joitakin ovia, listoja ja portaiden kaiteita pitää maalata tujummilla maaleilla, saapa nähdä pitääkö minun lähteä evakkoon vai saadaanko tehokkaalla tuuletuksella käryt minimiin? Onneksi ovet ja listat voi irrottaa ja maalata yläkerrassa tai autotallissa, ei tarvitse alakerran makuuhuoneessa maalinkatkua haistella! Mietityttää silti.



Renniet ovat minullakin sängyn vieressä, toistaiseksi olen pärjännyt aika vähäisellä käytöllä. Loppuraskaudesta en sitten uskallakaan syödä mitään maustettua tai rasvaista, sen verran inha vaiva on närästys! Manteleiden syöminen on aika hyvä luomukonsti närästykseen, mutta teho ei ole kyllä Rennien veroinen loppuvaiheessa ;)



No nyt taas päivän touhuihin, pitää pestä olohuoneen ikkunat ja käydä ostamassa muutama metri verhokangasta :)



Tinuri ja Itu rv 25+4

Olipa melkoisia uutisia :o. Toivottavasti pystyt ja jaksat lepäillä, ihanan realistisestikuitenkin tunnut suhtautuvan omaan korvaamattomuuteesi :) Asiolla on taipumus järjestyä, kun vain luottaa elämään ja pyrkii olemaan stressaamatta. Virtuaalihalaus sinulle!



Tinuri, edelleen

Päivikki74: Ota vain iisisti nyt. Saikku on kyllä kohdallaan, vauvaa ja sinua ajatellen! Töitä kyllä ehtii taas tekemään mammaloman jälkeenkin.. Hyvää lukemista simmuejen alle ja x-asentoon sohvalle :))





Kukka75: Tiedän tunteen, kun ei ole yhteistä aikaa..Mulla menee työt ihan ristiin avokin kanssa. Avokki tekee yöt töitä ja mä päivät. Tällä viikollakin nukutaan kaksi yötä jopa yhdessä. (Pläh) Seuraavaksi meillä on samaan aikaan " vapaata" , vasta, kun isyysloma alkaa miehellä. Toivottavasti siellä ei ole näin huonosti asiat :=) Että yhteinen aika kortilla..Odotan kyllä mammaloman alkua: saa hengähtää tovin, ilman että tarviaisi töiden jälkeen vielä huushollia pitää kuosissa.

Ärsyttää, kun töitten jälkeen olen nykyään *pers**seen ammuttu karhu*. En mä ennen ole ollut tällainen stressiheikki. Nähtävästi tämä raskaus ja " hymy korvissa" oleva työ vetää mehut pois, ettei jaksa enää himassa olla pirteä peipponen. 8-)





Mutta palataan taas astialle =) *töihin taas tsupi tsupi..*





T. Tirppis ja kroolaaja 24+1

Pinoudunpa minäkin, vaikkei mitään kerrottavaa olekaan. Tsemppiä hirveästi kaikille, jotka erilaisten vaivojen parissa kärvistelevät. Ja toivotaan että kaikki pääsisivät ainakin sinne marraskuulle ennen vauvojen syntymää.



Vähän omaanapaa: Mulla tämä keskiraskaus on ollut älyttömän helppo, ei mitään vaivaa. Esikoista odottaessa oli närästystä ja liitoskipuja jne, nyt ei siis mitään. Vihdoin ymmärrän miten jotkut nauttivat raskaanaolosta :)! Nyt kun viimein ne masuasukin potkutkin tuntuvat tosi hyvin ja usein. Ainut pieni huoli on alle käyrien jäävä sf-mitta, mutta en jaksa sitä vielä hirveästi murehtia. Tuo mitta ei kyllä tunnu minun kohdallani olevan missään suhteessa mahan kokoon, esikoista odottaessani sf-mitta oli 4senttiä suurempi tässä vaiheessa, mutta vatsan ympärysmitta on nyt miltei kymmenen senttiä suurempi..Muualta olen sitten kuitenkin pienempi kuin viime kerralla, piti ihan alkaa urakalla mittailemaan kun viimeksi neuvolasta tulin. Painokin oli nyt onneksi alkanut nousta, siitä oli aluksi vähän huolta (alkutilanteessa kun painoindeksikään ei ollut kuin nipin napin 20). Mutta täällä siis kaikki tosi hyvin :)!

Ei ole ihan hetkeen tullut luettua viestejä, päivät tuntuvat menevän niin lennossa ja iltaisin on niin väsynyt että ei jaksaisi kotona enää konetta avata. Viime viikolla olin muutaman päivän saikulla kipeän selän vuoksi, nytkö se sitten alkaa mitä olen kokoajan pelännyt.... Olisin 100% mielummin töissä terveenä kun kotona kipeän selän kanssa!!! Sen verran on kokemusta kipeästä selästä että tiedän että se ei todellakaan ole kivaa!!!!



Oma napa alkaa välillä ahdistamaan. Istuen ei ole hyvä, ensinnäkään selkä ei tykkää ja toiseksikin tuntuu että masukki painaa keuhkoja niin ettei meinaa henkeä saada. Työni on kuitenkin istumatyötä eli minkäs teet. Kotosalla, kun tekisi mieli illalla katsoa hetki telkkua sängyllä pötkötellen, vaivaa sama ongelma eli happikato. Välillä tuntuu että haukon henkeä kuin kala kuivalla maalla. Ainoa asento jossa tuntuu olevan hyvä on sängyssä puoliksi mahallaa, puoliksi kyljellään. Siinäkään ei taida enää kovin kauan voida olla.



Aiemmat raskauteni ovat menneet niin hyvin, mitään vaivoja ei ole ollut ja olenkin aina nauttinut täysin rinnoin raskausajasta. Nyt kuitenkin alkaa tuntua siltä että jos jo tässä vaiheessa alkaa olemaan kaikkea vaivaa ja kremppaa niin taitaa tämä raskaus jäädäkin viimeiseksi. Varmaan saan tässä raskaudessa niskaani kaikki ne asiat joita olen aina pelännyt: loppuvuodesta syntynyt, punatukkainen poika. Olen itse punatukkainen ja aina sanonut että poikalapsella olisi kova kohtalo olla punatukkainen. Siihen kun lisätään tuo loppuvuodesta syntyminen, niin a-vot, kaikki olisi täydellistä =) =) =) No, ei parane manata mitään =) ...



Teppis ja Juniori 24+4

.... ja minä lisään punatukkaseen, loppuvuodesta syntyneeseen vielä luonnonkiharat hiukset (joka myös mein perheeseen edellisten lisäksi siunaantuu).



hih hih :))

PÄIVIKKI: Koita jaksaa lepäillä, vaikka olisikin tylsää. Voimahaleja.



OMA NAPA: kävin tänään lääkärissä ja sain lentolupatodistuksen. Olen lähdössä katsomaan siskoani Ruotsiin ensi viikolla ja onneksi oli paikat kiinni ja kunnossa. Sain nähdä vilauksen vauvasta myös ultraäänellä :)

Siellä se tärähteli ja värähteli. Pikkuinen oli siirtynyt jo raivotarjontaan. Toivotaan, että pysyykin siinä.



UNETTOMUUS: siitä kärsin minäkin. Vatsa painaa ja pullottaa ja on koko ajan epämukava olo. Jos ei särje tai kolota niin vauva potkii kovaa ja jotenkin vaan tulee kääntyiltyä sängyssä pitkälle yöhön. Tämä kostautuu siten, että torkahtelen töissä eikä ajatus kulje ollenkaan. No, ei tässä ole enää kuin vajaa 7 viikkoa ja sitten pääsee " lomalle" .

Jokohan meitä voisi alkaa palleroiksi nimittää, oma maha on ainakin aikamoinen pallo jo... ;)



Tinurille onnea uuteen kotiin!



Päivikille lepoa ja pitkiä hermoja sairasloman suhteen! Pidän peukkuja että vauva pysyisi yksiössään vielä kauan!



Kaikille liitos-, selkä- ja lantikipuisille virtuaalihali! Mäkin oon nyt jo pari viikkoa kärsinyt näistä iltaisin ja öisin, ei kivaa! Muutenkin väsyttää ihan sikana koko ajan, rauta ei tunnu kunnolla auttavan, huomenna onneks neuvola ja kuulee rauta-arvot ja pääsen samalla valittamaan oloani ihmiselle, jolle maksetaan siitä että hän kuuntelee mua. Onneksi Suomessa on toimiva neuvolajärjestelmä!



Nyt en jaksa muuta, menen sohvalle.... Voikaa hyvin !!!



äitikuu rv 26+2 tai 27 kait...

Kävin tänä aamuna siellä. En ehkä varsinaisesti pelkää synnytystä, mutta kyllä se jännittää ajoittain jonkin verran. Ensimmäinen synnytys oli helppo ja kivunlievitys osui todella nappiin. Yksi mietinnän aihe onkin, voiko toisella kertaa mennä yhtä hienosti. Kätilö oli oikein kiva, kokenutkin. Hän suositteli seurauttamaan tuota alakerran tilannetta, sillä supistukset voivatkin yllättäen avata paikkoja. Oli kiva käydä ihan synnytyshuoneessa ja kuulla, että esim. epiduraalin suhteen ei ole mitään senttirajoja avautumisvaiheessa. No, jos on sairaalaan tullessa 10 cm jo auki ja ponnistuttaa, silloin ei epiduraalia tipu. Itse varmaan osaan laahata luuni sinne jo aiemmin. :-D



KIITOS eilisessä pinossa kaikille tsempanneille. Se lämmitti mieltä.



TINURI. Tervetuloa takaisin nettipimennosta!



PÄIVIKKI. Ihan säikähdin, kun luin viestisi. Itsellänikin on kohdun ulkosuu auki, mutta vain sormelle. Kohdunkaula ei ole pehmennyt kuten sinulla. Toivottavasti sinulla synnytys nyt ei käynnisty, vaan sen saa estettyä levolla. Koeta olla huolehtimatta töistä. Helppo on sivusta sanoa, mutta toivottavasti saat mielenrauhan siitä asiasta. Vauvan vointihan se on etusijalla, se on selvää, mutta kyllähän se voi mietityttää, miten sijainen pärjää. Onneksi kuitenkin kaikki on nyt hyvin! Kovasti voimia ja tsemppiä sinulle!



NUKKUMINEN. Alhainen hemoglobiini kai tekee sen, ettei minulle riitä mikään uni maailmassa nykyään. Kun tänään jouduin heräämään varhain tuota NKL-käyntiä varten, oli todella hankala nousta ylös. Siinäkin mielessä tämä sairasloma tekee hyvää, että saa rauhassa nukkua jopa päikkäreitä.



ÖISET VESSAKÄYNNIT. Kuinka moni teistä joutuu harrastamaan niitä? Itse en joutunut viime raskaudessa, toivottavasti en tässäkään. Saatan kyllä havahtua yöllä, mutta saan yleensä heti unen päästä kiinni. Jos joskus ei saakaan unta heti, sitten on kyllä piipahdettava vessassa.



SÄRYT JA NÄRÄSTYS. On kyllä kurjaa, että joillakin teistä on jo inhottavilta tuntuvia erilaisia lantio-, selkä- ja liitoskipuja. Tsemppiä vaan kaikille noiden särky- ja närästysvaivojen kanssa taisteleville!



HEINI. Taisit puhella aiemmin, että voisit olla kiinnostunut vaunulenkki- tms. seurasta joskus. Niin olen minäkin! Vaihdetaan jossain vaiheessa sähköpostiosoitteita, jookos?

Kohta pääsisi töistä kotia kälppimään. Kroolaaja on viuhtonut vatsassa tänään aikas paljon, lienekkö pikkuinen huonossa asennossa tuolla? Istumatyössä olen, joten hyötyliikunta jää työvuoron aikana vähäiseksi.

Onneksi olen innostunut käppäilemään ulkosalla viikottain tunnin " lenkkejä" toisen äitylin kanssa, joten ei pääse ihan sohvaperunaksi :) Uintikin kiinnostaisi, mutta saapi nähdä, miten pääsen ujuittautumaan uimapukuuni. Voi olla mahdoton tehtävä :D *saumat ratkee poks poks mahan kohdalta* Tai napa ainakin vilkuttaa, ku toppimainen yläosa ei taida ihan navan alapuolelle jäädä ;)

Onkos täällä muita uinnin harrastajia?

Tekisi kyllä höpöä selälle tuo uinti :)

Voi sentään PÄIVIKKI ja IITULI! Koittakaahan nyt ottaa siis tosissaan tuon levon suhteen. Itsellä suppareita silloin tällöin, lähinnä silloin kun ajattelen voivani tehdä enemmän kun näköjään pystyn. Siis vielä kun oisi paljonkin tehtävää tän talon suhteen...laatikoita pitäis siirrellä jne.



PÄIVIKKI varsinkin sänkyyn tai sohvalle siitä!! :o) Ymmärtäähän sen kyllä, että työjutut pyörii mielessä. Saikulla, varsinkin jos ihan olet petilevossa, niin kaikenlaistahan sitä mielessä pyörii, mutta pääasia varmaan, että jaksat noin fyysisesti pysyä aloillasi... :o) Helpommin sanottu kuin tehty varmasti. Itsellä ei siitä olekaan kokemusta kun kahden päivän ajalta ykkösen kohdalla. Varmasti vielä vaikeampaa kun on leikki-ikäinen kotona... (Sori, muuten...ei silloin sen keliakia jutun takia ollut tarkoitus esittää mitenkään lääkäriä tietoisempaa asioista. Omaa kokemusta vaan ihan mietin.) Ootko kutomisesta innostuvaa tyyppiä, tai löytyykö innostusta hyvien kirjojen parissa?



Juu, itsellä on vissiin jotain liitoskipuja tuolla ihan jalkojen välissä. Ei niinkään yöllä vaivaa, vaan aina tota vasenta jalkaa nostaessa vihlaisee kummasti. Välillä niinkin mojovasti, että on jalat mennä alta. Yhtenä päivänä olin jopa sohva potilaana sen takia...Ei kertakaikkiaan voinut kävellä. Onneksi meni ohi, kun minä jo mietiskelin, että mitä tässä tehdään oikein jos tämmöisenä jatkuu... Miten selviää taloudenhoito ja pääasiassa päivisin lastenhoito, jos äippä ei pääse kävelemään? Noh, onneksi siis meni se pahin ohi, että liikkeelle pääsee kuitenkin... Niin ja eilen oli vähän kipeempi kun maanantaina tuli vähän enemmän " rehkittyä" kun oli appivanhemmat auttamassa laittamaan paikkoja kuntoon. Sitä on olo niin outo, jos vaan vieressä seuraa ja ilmoittaa vaan toisille " kaapin paikkaa" .... Mutta pakko kai se on alkaa kunnioittaa näitä rajoja. Oletan kuitenkin että päikät on vielä ihan kiinni. Ei ole katsastettu sitä sen kummemmin lääkärillä.



Eilinen lääkäriaika tulikin peruttua, kun nukuttiin tyttöjen kanssa vähän pommiin, enkä enää ehtinyt suihkuun jne... Katsotaan josko ensi tiistaina.



Juttua ois vaikka missä määrin, kun en ole päässyt koneelle kirjoittelemaan kovin tiheeseen viime aikoina, muttatuskinpa niitä kukaan jaksais lukea. Eli jätetään lisää ensikertaan!



N77, mites teillä sen talon oston kanssa? Mihin olette päätyneet?



UM, vissiin jotain 26 paikkeilla...

Ihanaa että jaksatte kirjoittaa tänne palstalle. On hyvä tietää että muillakin samassa vaiheessa olevilla on samoja tilanteita ja oireita kuin itsellään.

Minulla ei ole ketään ystävää tällä hetkellä kuka odottaisi jolta voisi kysellä. Odotan kylläkin toista lasta, mutta ensimmäinen raskaus meni niin nopeasti ja helposti. Mutta tämä on ollut raskasta olen ollut nyt 3vk sairas lomalla supistelun, selän kivun ja unettomuuden takia (yöunet 2-4 yössä vaikka esikoinen ei valvota 6vuotias)... perjantaina menen neuvolaan+lääkäriin saa nähdä antavatko lisää sairaslomaa vai lähdenkö sinnittelemään töihin.



Voimia kaikille odotukseen!



marjaro 26rv