Mitä mieltä? Lapseni isällä todettiin hiv
Kommentit (20)
juu, siis isä sanoi, että saan kertoa jos haluan. En tiedä miksei itse kerro. Eivät ole kovin läheisiä. ap
Älä kerro, isä voi elää terveen ja pitkän elämän nykyisillä lääkehoidoilla, ihan turha rasittaa lasta/nuorta asialla, jolla ei ole loppujenlopuksi mitään merkitystä hänelle. Olisi eri asia, jos olisi kuolemassa syöpään, ja tosiaan se on sen sairaan asia, kertooko vai ei. Esim. itselläni on nuorena saatu krooninen hepatiitti, lapseni ovat jo aikuisia, enkä ole missään vaiheessa kertonut tästä enkä tule kertomaan. Kaikki aikuisten asiat eivät kuulu lapselle.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:57"]
no höpö höpö taas.
[/quote]
Hiv ei valitettavasti ole höpöhöpöjuttu tai satu...
Joo, tulee sitten kauniit ja rohkeat -lapsia. Elävät sitten salailujen ja valheiden keskellä.
En vaan ymmärrä miksi jotkut haluavat kasvattaa lapsensa valheiden avulla. Petoksella ja valheilla ei saa aikaan kuin katkeruutta.
Lapsesi osaa varmasti jo käytöksestäsi arvata, jotta jotain on vialla. jos ovat olleet kotona samoihin aikoihin kun itse sait tietää asiasta. LÖukevat myös tätä palstaa, vaikka et sitä tiedä/usko. Arvaa miltä lapsistasi tuntuu, kun tietävät jotta jotain isoa on "ilmassa", mutta samalla huomaavat sinun valehtelusi.
Tuon ikäinen jo tietää mikä HIV on, ja osaavat siksi käsittää asian.
en varmaan kertoisi. 13 v on aika pieni vielä, saattaa levittää asiaa. Varmistaisin isältä, että jos tapaa lasta, niin jos sattuisi tulemaan sellainen tilanne, että jompikumpi saa haavan tms, niin on varovainen. Normaalissa perhe-elämässähän se ei tartu.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:31"]
Kerronko lapselle? Ikää 13 vuotta.
[/quote]
ei lapsi osaa käsitellä vielä. luulee että isä kuolee heti. ja voi leimautua.
kerro kun on täysikäinen tms... tai 16-17 vähintään
onko isi joku afrikkalainen? äiti mamupatja taas...
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:08"]onko isi joku afrikkalainen? äiti mamupatja taas...
[/quote]
What, onko suomalaiset siis immuuneja hiv:ille??? Hei kiitos, helpottava tieto!!!
Yritän ajatella sen lapsen kannalta asiaa. HIV on tietenkin vähän eri juttu kuin esim. syöpä tai jokin muu vaikea sairaus, jotka ovat ns. yhteiskuntakelpoisia, mitä HIV ei edelleenkään ole. Mutta toisaalta nuori saattaa kokea, että häneen ei luoteta edes sen vertaa, että kerrottaisiin isän krooninen sairaus. Tieto voi olla taakka, ellei ole ketään, jonka kanssa pohtia asiaa, sillä kevereille sitä ei tietenkään voi kertoa. Mutta sen taakaknkin uhalla haluaisin rehellistä tietoa, jos olisin sen lapsen asemessa.
Olen jo hiukan vanhempi ihminen ja minun lapsuudessani ja nuoruudessani jätettiin monet tärkeät asia lapsille kertomatta ja se tuntui hirveän epäoikeudenmukaiselta, kun sitten joskus paljon myöhemmin sai asian tietoonsa tai jos kuuli siitä "kyliltä". Koin, etten ole luottamuksen arvoinen. Surullista, mutta totta.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:07"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:31"]
Kerronko lapselle? Ikää 13 vuotta.
[/quote]
ei lapsi osaa käsitellä vielä. luulee että isä kuolee heti. ja voi leimautua.
kerro kun on täysikäinen tms... tai 16-17 vähintään
[/quote]
Kyllä 13 v osaa käsitellä asian ja ymmärtää vielä asioita enemmän, jos yhdessä lukee aiheesta enemmän tai antaa luettavaa. Asiasta kuuluu tietenkin keskustella ja kertoa, että lääkitykset ovat niin hyviä, ettei isä ole hengenvaarassa. Tuon ikäisille asioista on kerrottu jo koulussakin, vaikka vanhemmat olisivat kuinka yrittänet pitää tynnyrissä. 13 v on tietyssä määrin lapsi, mutta vielä hirveämpää olisi kuulla myöhemmin, että neljä vuotta sinulle on valehdeltu päin pläsiä ja jätetty kertomatta asioita, jotka ovat ilmiselvästi kaikille muille tärkeitä. Jos lapsen isän HIV ei oikeasti merkkaisi ap:lle mitään, niin ap ei miettisi, pitäisikö lapselle kertoa.
Ei ole afrikkalainen, vaan ihan supisuomalainen valkoihoinen mies. ap
En tiedä kertoisinko. Jos minulla olisi epäilys, että veriyhteys saattaisi syntyä, kertoisin kyllä. Lähisukulaisten on hyvä tietää, jos on mahdollista että tulee esim. elvytystilanne tai onnettomuustilanne. Toisaalta lapsesi on 13v., ja hänellä on vasta murrosikä edessä, jolloin tällaiset asiat tuppaavat kriisiytymään ja maailma on kovin mustavalkoinen. Varmasti lykkäisin kertomista varhaisaikuisuuteen.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:18"]
En tiedä kertoisinko. Jos minulla olisi epäilys, että veriyhteys saattaisi syntyä, kertoisin kyllä. Lähisukulaisten on hyvä tietää, jos on mahdollista että tulee esim. elvytystilanne tai onnettomuustilanne. Toisaalta lapsesi on 13v., ja hänellä on vasta murrosikä edessä, jolloin tällaiset asiat tuppaavat kriisiytymään ja maailma on kovin mustavalkoinen. Varmasti lykkäisin kertomista varhaisaikuisuuteen.
[/quote]
Pidän sinua hirveänä ihmisenä, kun olet valmis pihtaamaan lapselta tietoa, joka suojaa lapsen omaa terveyttä. Se on lapselle riski, jos pidetään tuollaisen asian kanssa ummikkona. Jos tilanne ei ole sellainen, ettei lapsi ja isä koskaan kohtaa, niin on hyvin tärkeää kertoa lapselle ja puhua asiat halki. 13 v:n maailma on mustavalkoinen, mutta tiedon pihtaamisesta kuuleminen aiheuttaa pahempaa vahinkoa, kuin mikään muu.
Olen edelleen sillä kannalla, että isä kertoo itse jos haluaa lapsensa tietävän. HIV-tartuntaan liittyy edelleen tietty stigma ja ennakkoluuloja (paria niistä väläytelty tässäkin ketjussa). Voi myös olla että lapsi puolestaan puhuisi asiasta jollekin kaverilleen ja juttu leviäisi, vaikkei lapsi tarkoittaisikaan niin käyvän. Yläasteikäinen ei välttämättä vielä osaa pitää asioita ihan omana tietonaan, vaan kavereiden kanssa isojen ja pienten juttujen purkaminen on osa elämää.
Tietenkin asian voi myös esittää vähän eri tavalla. Voi vaikkapa sanoa, että isällä on todettu vakava autoimmuunisairaus, joka tulee seuraamaan läpi elämän mutta nykyaikaisen lääkityksen ansiosta voi elää ihan tavallista elämää, ihan tavallisella elinajanodotteella.
Nykyään HIV-lääkkeet ovat niin hyviä, että viruskanta kehossa on niin lääkittynä pieni, ettei se edes anna positiivista testitulosta lääkityksen ollessa päällä. Tartuttaminen on oikein lääkityn taudin kanssa todella epätodennäköistä edes riskitilanteissa (joskin mahdollista, eli ei kannata alkaa hysteeriseksi mutta pitää kuitenkin realiteetit kunnossa). Sinänsä isänsä tauti ei tule vaikuttamaan poikaansa millään tavalla, joten mielestäni kertomatta jättäminen ei ole mitään valehtelua tai pimittämistä, kuten yllä on uhkailtu. En itsekään aina kerro lapsilleni kaikkia sairauksia mitä minulla on, koska ne eivät ole heidän kannaltaan oleellisia.
Kauanko on se lapsesi isä ollut HIV positiivinen? Jos on ollut silloin vielä terve kun lapsen kanssasi teki, niin sinulla ei ole mitään velvollisuutta kertoa lapselle eikä pelotella moisella mahdollisuudella. Jos taas on mahdollista, etä lapsellakin saattaa olla HIV infektio, niin silloinhan lapsi pitää viedä tutkimuksiin ja samalla kertoa että lapsi on mahdollisesti saanut HIV tartunnan isältään. Toisaalta Porvoossa sattuu ja tapahtuu
Keskustele asiantuntijoiden kanssa. Esim. Britaniassa suositellaan kerrottavan aikaisemmin. Eli ei juuri murrosiän kynnyksellä tai sen aikana. Lapsi voi kyllä tajuta asian, jos se muuten on esillä elämässä. Mielestäni lapsella on oikeus tietää ja lapset osaavat pitää asian salassa. Itse tunnet lapsesi, mutta silti ihmettelen jos isä on delegoinut kertomisen sinulle. Eikö se olisi hänen asiansa kertoa? Joka tapauksessa kannattaa kertoa vasta sitten kun molemmat vanhemmat ovat asian kanssa sinut ja faktat selvillä. Ja lapselle kertoa että netissä on aivan vanhaa toetoa ja kummallisisa luuloja. Netistä lapsi niitä asioita kuitenkin lueskelee ja melekin kaikki on vanhaa tai epätäydellistä tietoa. Se pitää otta huomioon, että ihmisillä ei ole asiasta oikeaa ja tämän päivän tietoa ja asenteita löytyy roppakaupalla. Ongelma tässä ei ole itse sairaus vaan ihmisten suhtautuminen siihen.
Lapsilla ei sinänsä ole ennakkoluuloja hivin suhteen, mutta he valitettavasti joutuvat huomaamaan, että muilla on.
Jatkan tässä vielä. Oletan, että kyseessä on keskiverto tapaus. Eli isä on terve eikä oireile. Silloinhan ei tarvitse kertoa sairastumisen takia vaan ihan sen takia ettei tarvitse perheen kesken salailla asiaa. Mutta pitää ottaa huomioon, että lapsi joutuu salaamaan asian ihan ympäristön suhtautumisen takia. Ja todellakin eniten pelottaa nuo ahdistavat asenteet jotka tässäkin ketjussa hyvin tulee esiin.
Älä kerro. On lapsen isän (oletan että olette eronneet kun et puhu miehestäsi) asia kertoa tai olla kertomatta. HIV on sen verran rankka ja henkilökohtainen asia, että potilas itse päättäkööt keille haluaa asiasta kertoa ja keille ei.