Sterilisaatiosta - miettimistä
Mulla on sellainen tilanne, että tulossa on suunniteltu sektio parin viikon päästä. Raskaus on toinen, ja näistä molemmissa on ollut kaikenlaista vaikeutta. Nyt minun pitäisi päättää, teetänkö sterilisaation sektion yhteydessä, kun maha kerran muutenkin on silloin auki. Taustatietona, että olen pian 37-vuotias, eikä todellakaan tunnu siltä, että haluaisin enää kolmatta lasta. Tällä hetkellä jo pelkkä ajatus uudesta raskaudesta pelottaa todella. En myöskään ole koskaan haaveillut suuremmasta perheestä, ja onhan tuota ikääkin jo.
Se, mikä tässä mietityttää on, että kuinka tällaisen lopullisen päätöksen voi tietää satavarmasti oikeaksi? Entä, jos täysin vastoin nykyistä tahtoani haluankin parin vuoden päästä iltatähden? Ei kyllä tunnu yhtään siltä, mutta kuitenkin. En myöskään haluaisi ruveta ehkäisyrumbaan lapsen synnyttyä, en halua kierukkaa tai muuta.
Tekisittekö te sterilisaation minun tapauksessani? Jos tietäisitte 99 prosenttisesti, ettette halua kolmatta lasta?
Kommentit (19)
En vain halua mitään kierukoita tai kapseleita sisälleni. Ap
Minulle tehtiin sterilaatio kun olin 33, lapsia yksi. Sain sen, koska en voi käyttää hormonaalista ehkäisyä terveydellisistä syistä, ja ensimmäinen raskaus oli vaikea. Ajattelin silloin, että jos joskus tulen katumapäälle, niin sen kanssa on sitten vain elettävä. Vielä en ole tullut, ajatuskin vauvasta aiheuttaa ahdistusta. Olen nyt 38-vuotias.
Mä en uskalla tehdä siksi, että jos vaikka kaikki lapset kuolisi onnettomuudessa... haluaisiko sitä silloin kuitenkin vielä lapsen?
Tosi vaikea sanoa. Jotenkin et nyt vaan vakuuta täysin. Silloin, kun mä olin saanut perheeni valmiiksi, niin olin siitä niin varma, ettei mikään saanut mua epäilemään päätöstäni hetkeäkään. Ja myös ajattelin niin, että sellaisen päätöksen tehdessään täytyy osata olla sitä mieltä, että tämä on lopullista, eikä sitä tarvitse edes alkaa enää miettimään.
Ja jos se yhtään tähän vaikuttaa, niin sain kolmannen lapseni 36-vuotiaana (ekan 29 ja tokan 31).
[quote author="Vierailija" time="14.11.2014 klo 21:15"]
Minulle tehtiin sterilaatio kun olin 33, lapsia yksi. Sain sen, koska en voi käyttää hormonaalista ehkäisyä terveydellisistä syistä, ja ensimmäinen raskaus oli vaikea.
[/quote]
Olisit saanut sen joka tapauksessa kun olit yli 30v.
Itse aion hankkia steriloinnin neljännen sektion yhteydessä. Lapsia haluaisin kyllä lisääkin mutta raskaana en aio enää olla, enkä halua käyttää ehkäisyä. Ikää 30v. Kyllä varmasti suren joskus ettei enempää lapsia tule, mutta uskon myös muistavani raskausajan karmeuden ja tiedän päätökseni pitävän.
Voihan mies mennä sterilisaatioon, jos haluatte lisää miettimisaikaa? Sinun ei tarvitsisi mennä leikkaukseen ja miehelle helpompi toimenpide.
Olen kyllä miettinyt tuotakin, että jos jotain tapahtuu lapsille. Se riskihän meillä jokaisella on, sterilisaatioista huolimatta. Luulisin, ettei siinä tapauksessa varsinkaan uskaltaisi enää lisää lapsia hankkia? Miehen sterilisaatio olisi mahdollinen, mutta nyt olisi helpompaa, kun olen muutenkin leikkauspöydällä.
Myös sellainen asia on otettava huomioon, että jos haluaisin kolmannen lapsen, se olisi saatava hyvin pian tämän toisen jälkeen. Kaikkien riskien takia en halua vauvaa enää nelikymppisenä. Näiden kahden lapsen välillä ikäeroa on vain 2 vuotta, joten ajatus kolmannen pienen lisäämisestä rumbaan kyllä hirvittää. Lisäksi uskon, ettei tuollaisessa tilanteessa oikein voi antaa tarpeeksi aikaa jokaiselle lapselle (omassa lapsuudenkodissani oli niin). Mutta olenko satavarma? Miten tällaisesta asiasta voi olla ikinä satavarma? Ap
Mä en ikinä teettäisi sterilisaatiota sektion yhteydessä koska ne pettävät useammin. Mieluummin myöhemmin Essure.
Kiitos kommenteista! Tulin siihen tulokseen, että järkeni puhuu sterilisaation puolesta mutta sydämeni ei. En siis teetä sitä nyt, vaan keksin myöhemmin jonkun toisen ratkaisun.
Ap
Hyi ei essurea, en halua kierukkaa enää kauaa pitää kehossani ja ajatus essuresta eli metallin spiraalista munanjohtimiin kierrettynä joka arpeuttaa ne umpeen on kestämätön, en halua metallia/vierasesineitä kehooni enää kun tästä mirenasta eroon joskus pääsen niin ihan tavallinen klipsisterilisaatio käy..
-ohis-
[quote author="Vierailija" time="14.11.2014 klo 22:46"]Mä en ikinä teettäisi sterilisaatiota sektion yhteydessä koska ne pettävät useammin. Mieluummin myöhemmin Essure.
[/quote]
Sektion yhteydessä tehtävässä leikataan palat munanjohtimista pois ja se on varmempaa kuin klipsit. Ja nenee samalla "vaivalla".
Itselleni tehtiin sterilisaatio toisen lapsen sektion yhteydessä, kun olin 39. En olisi jaksanut enää yhtään raskautta enkä sairasta vauvaa. Riskit ei-terveen lapsen saamiseen kun kasvavat huimasti äidin iän myötä. Päätimme miehen kanssa, että nautimme perheestämne ja kahdesta lapsestamme täysillä emmekä haikaile kolmatta, kun päätös on tehty. Epäröin hieman ennen suunniteltua sektiota ja sterilisaatiota, mutta jälkikäteen en yhtään. Ihana vauva vei mukanaan! Toki pikkuisen surin, että oli viimeinen vauvani, mutta niin käy varmaan aina sen viimeisen kohdalle. Toivottavasti tästä on ap:n pohdinnoille jotain apua, mitä hän sitten miehensä kanssa päättääkään.
[quote author="Vierailija" time="14.11.2014 klo 21:35"]Voihan mies mennä sterilisaatioon, jos haluatte lisää miettimisaikaa? Sinun ei tarvitsisi mennä leikkaukseen ja miehelle helpompi toimenpide.
[/quote]
"Sinun ei tarvitsr mennä leikkaukseen". Tehdäänkö se sektiokin siis miehelle?
Kun odotin toista näytti hetken siltä että olisin joutunut sektioon etisen itukan takia. Silloin mietin että jos näin käy pyydän sterilisaation samalla, koska kärsin kauheista liitoskivuista ja olin täysin varma etten ikinä enää aio olla raskaana.
Istukka uitenkin siirtyi kun kohtu kasvoi, ja sain synnyttää alakautta.
Nyt tuo toinen lapsi on 1v7kk ja olen raskaana, rv10+1.....
Tämän jälken olen kyllä ehdottoman varma että haen sterilisaation heti kun vain voin.
En uskaltaisi tehdä sektion yhteydessä, koska haluaisin ensin tietää, että vauvalla on kaikki hyvin ja saisi mielellään olla muutamaa minuuttia vanhempi. Ei sillä, että uusi raskaus korvaisi mahdollista menetettyä lasta tms. mutta jotenkin kuitenkin helpompi ajatella asiaa, kun perhetilanne on tasaantunut.
Miks ei kierukkaa/kapselia, tms., mitä ei tarviis päivittäin muistaa?